DF File Photo.
Suomen talouden elpyminen, joka alkoi vuonna 2024, hidastui vuonna 2025, ja bruttokansantuotteen (BKT) odotetaan kasvavan keskimäärin 1,5 prosenttia vuosina 2026–27, ilmenee OP Pohjolan torstaina julkaisemasta talousennusteesta.
Ennuste on hieman alhaisempi kuin aikaisemmin arvioitu 1,8 prosenttia, kertoi OP tiedotteessaan.
Esiallisten tietojen mukaan Suomen BKT ei kasva merkittävästi vuonna 2025 edellisvuodesta. Kuukausitietojen perusteella talous alkoi jälleen kasvaa viime vuoden lopulla, ja sen odotetaan palautuvan keskimääräiseen kasvuvauhtiin 1,5 prosenttia seuraavina vuosina.
”Suurin syy ennakoitua hitaampaan talouden elpymiseen on varovaisempi arvio kotitalouksien säästämisasteen laskusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että viennin ja investointien kehitys on hyvällä tasolla, mutta kulutus elpyy hitaasti,” sanoi OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Vienti kasvoi hieman yli kolme prosenttia vuonna 2025, ja vauhti pysyy hyvänä vuosina 2026–27.
Kun Pohjois-Euroopan talous vahvistuu, vientikysynnän odotetaan elpyvän nopeammin kuin globaali talouskasvu. Lisäksi parantunut kustannuskilpailukyky ja tilaukset tukevat vientikehitystä. Riski on kaupan esteiden lisääntyminen.
Yksityinen kulutus pysyi paikoillaan vuonna 2025. Kulutus jäi jälkeen tulokehityksestä, ja säästämisaste nousi. Vuosina 2026–27 reaalisen käytettävissä olevan tulon kasvu mahdollistaa kulutuksen elpymisen. Säästämisasteen odotetaan laskevan hieman työttömyyden huolien vähentyessä, ja kotitaloudet sopeutuvat muuttuneisiin korkoihin.
Suomessa säästämisaste on kaksinkertainen verrattuna viime vuosikymmenien keskiarvoon. Ennustetaso on sama kuin vuonna 2019, ennen koronaviruspandemian aiheuttamia vaihteluita.
Viime vuosien suurten vaihteluiden myötä säästämisaste heijastaa suurempaa epävarmuutta kuin tavallisesti. On mahdollista, että säästämisaste pysyy pysyvästi korkeana esimerkiksi väestön ikääntymisen vuoksi. Tämä rajoittaa suhdannekasvua, mutta voi lisätä tuotantopotentiaalia pidemmällä aikavälillä.
Investoinnit kasvavat nopeasti vuonna 2026. Yksityiset investoinnit saavuttavat korkean tason, ja julkiset investoinnit lisääntyvät puolustusmenojen kasvun myötä. Julkiset investoinnit ohjautuvat pääasiassa tuontiin, joten vaikutus BKT:hen on minimaalinen.
Seuraavina vuosina inflaation odotetaan pysyvän hieman alle kahden prosentin, mikä tukee kustannuskilpailukyvyn ja ostovoiman parempaa kehitystä.
Työllisyys alkoi kasvaa viime vuoden lopulla, ja sen odotetaan vahvistuvan kuluvana vuonna.
Kuitenkin työttömyys nousi odotettua enemmän työvoiman tarjonnan lisääntymisen vuoksi. Vuonna 2026 työvoiman tarjonta on edelleen runsasta. Työttömyysaste pysyy suhteellisen korkeana, vaikka se alkaa laskea.
Talouden rahoitusasema paranee hieman, kun yksityinen sektori säästää vähemmän ja julkisen sektorin alijäämä pienenee. Julkisen velan suhde kasvaa edelleen.
”Tulevaisuuden talouskasvun näkökulmasta julkisen velan ja yksityissektorin säästämisen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat enemmän kuin tervetulleita. Kuitenkin talouskasvuun ei voida luottaa julkisen sektorin tasapainottamiseksi, sillä vain pieni osa alijäämästä on suhdanneperusteista,” Heiskanen lisäsi.
Suomen talouden suhdannevaihtelut ovat tyypillisesti jyrkkiä, joten talous voi elpyä voimakkaammin, jos säästämisaste laskee odotettua nopeammin. Samoin epävarmuus ja takaiskut vientimarkkinoilla voivat haitata talouden elpymistä.
