Arkistokuva: Lapland Material Bank/Harri Tarvainen.
Joulukinkku on menettämässä suosiotaan Pohjoismaiden illallisilla makumieltymysten muuttuessa, mutta uusi ruotsalainen tutkimus viittaa siihen, että perinteinen keskipiste on tekemässä vaatimattoman paluun tänä jouluna, kun taas Suomi pysyy useimmilla mittareilla vahvasti ”kinkkumaana”, raportoi Xinhua.
Ruotsissa 23 prosenttia vastaajista mainitsi kinkun tämän vuoden johtavaksi jouluruoaksi, mikä poikkeaa viime vuosien laskusuunnasta, kertoo Ruotsin Elintarvikeliiton tuore tutkimus.
Perinteinen ”Janssonin kiusaus” sijoittui toiseksi 16 prosentilla, ja sillillä oli 9 prosenttia. Janssonin kiusaus on ruotsalainen ruoka, joka valmistetaan suikaloiduista perunoista, kermasta ja joko silakoista tai anjoviksista.
Kommentoidessaan tuloksia Richard Tellstrom, ruokakulttuurin ja ruokailutottumusten apulaisprofessori Tukholman yliopistossa, kertoi Ruotsin televisiolle (SVT), että ruotsalaiset juhlaruoat ovat viimeisten 15–20 vuoden aikana muuttuneet yhä kalapainotteisemmiksi, vaikka kinkku on säilyttänyt symbolisen asemansa.
”Poikkeuksena vuodelle 2021 olemme nähneet joulukinkun jatkuvaa vähenemistä, vaikka se on aina ollut ykkönen. Tänä vuonna kuitenkin havaitaan sen jälleen kasvavan,” Tellstrom sanoi. Hän lisäsi, että kinkku tuli ruotsalaiseen jouluperinteeseen noin 150 vuotta sitten ja ”ei koskaan kadonnut.”
Suomessa kinkku hallitsee edelleen huomattavasti suuremmassa määrin, huolimatta joidenkin perinteisten ruokien vähittäisestä vähenemisestä.
Teollisuustutkimus marraskuussa paljasti, että 80 prosenttia suomalaisista kotitalouksista aikoo ostaa joulukinkun.
Kansallinen yleisradioyhtiö Yle, viitaten myyntitietoihin maan kahdelta suurelta supermarket-ketjulta, SOK:lta ja Keskolta, raportoi, että Suomen joulumenut jakautuvat yhä enemmän suurkaupunkialueiden ja muun maan välillä. Kalkkuna on saanut näkyvyyttä kaupungeissa, mutta se on edelleen vähäinen tuote volyymiltaan.
”Suomi on kinkkumaa,” Juhani Haara, SOK:n myyntipäällikkö, kertoi Yle:lle, kuvaillen kinkkua selkeäksi peruselintarvikkeeksi rannikkokaupunkien ulkopuolella. Kalkkuna muodostaa noin 1,5 prosenttia SOK:n kilopohjaisista myynneistä, hän sanoi, vaikka se on suositumpi suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella.
Ylen tarkastelu SOK:n luvuista viittasi myös perinteisten tuotteiden kysynnän heikkenemiseen. Vuodesta 2019 lähtien kinkun myynti ketjussa on laskenut 12 prosenttia, kun taas lipeäkalan, perinteisen ruoan, joka valmistetaan kuivatuista turskista tai muista valkoisista kaloista, myynti on vähentynyt 15 prosenttia.
Johanna Mäkelä, Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori, kertoi Yle:lle, että monikulttuurisuus ja elämäntapamuutokset muokkaavat Suomen joulupöytää, mukaan lukien vähemmän aikaa kotiruoan valmistamiseen.
Hän kuitenkin totesi, että perinteisiin suomalaisiin laatikoihin, jotka perustuvat yleensä lanttuun, perunaan tai porkkanaan, on kasvavaa kiinnostusta. SOK:n tilastot osoittivat, että tällaisten laatikoiden myynti on noussut 10 prosenttia vuodesta 2019.
”Laatikot ovat muistuma Suomesta, joka ei enää ole olemassa,” Mäkelä sanoi, lisäten, että valmiit versiot mahdollistavat perheiden säilyttää tutut maut, vaikka yhä harvemmat valmistavat niitä alusta alkaen.
Joulun lähestyessä tutkimukset ja supermarkettiluvut viittaavat yhteiseen pohjoismaiseen kaavaan: perinteet pysyvät vahvoina, mutta juhlapöytä mukautuu vähitellen.
