11 750 suomalaista korkeakouluopiskelijaa suuntaa ulkomaille vaihto-opintoihin vuonna 2025.
DF File Photo.
Yhteensä 11 750 suomalaista korkeakouluopiskelijaa suuntasi ulkomaille vaihto-opintoihin tai kansainvälisiin harjoitteluihin osana opintojaan vuonna 2025, kertoi Opetushallitus tiedotteessaan torstaina.
Opiskelijoiden määrä on yli tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtuu lähes kokonaan lyhytaikaisten liikkuvuusjaksojen lisääntymisestä.
Pitkäaikainen liikkuvuus sen sijaan ei ole kasvanut.
Yhteensä 4 970 lyhytaikaista liikkuvuusjaksoa oli osa ulkomaille suuntautuvista liikkuvuusjaksoista, mikä on 24 % enemmän kuin vuonna 2024. Pitkäaikaisten liikkuvuusjaksojen kokonaismäärä, eli yli kolmen kuukauden jaksot, oli siten 6 780. Tämä luku pysyi suunnilleen vuoden 2024 tasolla.
Vuonna 2025 suomalaiset korkeakoulut rekisteröivät yhteensä 12 180 saapuvaa vaihto-opiskelijaa tai harjoittelijaa.
Saapuvien liikkuvuusjaksojen määrä on myös hieman kasvanut edellisestä vuodesta, mikä johtuu lyhytaikaisten liikkuvuusjaksojen lisääntymisestä.
Vuonna 2025 kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus Suomessa kasvoi myös suhteellisesti. Uusista opiskelijoista 12 % ammattikorkeakouluopiskelijoista ja 21 % yliopisto-opiskelijoista osallistui liikkuvuusjaksoihin opintojensa aikana.
Lyhytaikaisten liikkuvuusjaksojen määrä on jo ylittänyt ennen pandemiaa olleet tasot, kun taas pitkäaikaisten liikkuvuusjaksojen määrä on edelleen kaukana ennen pandemiaa olleista huipputasoista.
Yliopisto-opiskelijat osallistuvat pitkille liikkuvuusjaksoille, kun taas ammattikorkeakouluopiskelijat suosivat lyhyitä liikkuvuusjaksoja.
Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden ulkomaille suuntautuvista liikkuvuusjaksoista 79 % on yli kolmen kuukauden pituisia.
Pitkäaikaiset liikkuvuusjaksot kasvavat edelleen suosiotaan. Ammattikorkeakouluissa 66 % kaikista ulkomaille suuntautuvista liikkuvuusjaksoista on lyhytaikaisia, ja määrä kasvaa joka vuosi.
Ammattikorkeakouluissa kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus keskittyy kolmeen pääalueeseen. Liikkuvuusjaksojen määrä opintojen ja harjoittelujen osalta on suurin liiketalouden ja hallinnon alalla; seuraavina tulevat terveys ja hyvinvointi; sekä insinööritieteet, valmistus ja rakentaminen. Nämä alat kattavat 68 % ulkomaille suuntautuvista liikkuvuusjaksoista ja 76 % saapuvista liikkuvuusjaksoista. Terveys- ja hyvinvointialan opiskelijat osallistuvat lähes poikkeuksetta lyhytaikaisiin liikkuvuusjaksoihin.
Yliopistoissa opiskelijaliikkuvuus jakautuu laajemmalle alueelle, ollen suurinta liiketalouden ja hallinnan; sosiaalitieteiden; sekä insinööritieteiden, valmistuksen ja rakentamisen aloilla. Suhteessa opiskelijamäärään taiteen ja kulttuurin alalla opiskelijat ovat aktiivisimpia hankkimaan opintokokemusta ulkomailla, sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa.
Opiskelijaliikkuvuus opintojen osalta keskittyy Euroopan maihin
Euroopan maat muodostavat 73 % pitkäaikaisista liikkuvuusjaksoista ja 89 % lyhytaikaisista liikkuvuusjaksoista suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Toiseksi yleisin kohde on Aasia, joka kattaa 17 % pitkäaikaisista liikkuvuusjaksoista. Kolmanneksi suosituin kohde pitkäaikaiselle liikkuvuudelle on Pohjois-Amerikka (5 %) ja Afrikka lyhytaikaiselle liikkuvuudelle (3 %).
Saksa, Espanja, Alankomaat ja Ranska ovat yleisimmät maat sekä ulkomaille että Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa. Saksa ja Alankomaat ovat erityisesti lyhytaikaisten liikkuvuusjaksojen osalta tulleet yhä suositummiksi, sekä saapuvissa että lähtevissä jaksoissa.
Lyhytaikaisten liikkuvuusjaksojen suosiota selittää Erasmus+ -rahoitus
Lyhytaikaisten liikkuvuusjaksojen suosio johtuu suurelta osin Erasmus+ -rahoituksesta. Ohjelma mahdollistaa lyhyitä, yhdistettyjä liikkuvuusjaksoja, jotka usein sisältävät vain viikon oleskelun ulkomailla.
