Pixabay File Photo.
Suomessa antibioottiresistenssi esiintyy merkittävästi harvemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa, totesi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiistaina viitaten Maailman terveysjärjestö WHO:hon.
Kuitenkin tuoreen seurantaraportin mukaan antibiooteille resistenttien bakteerien osuus on myös kasvanut hieman Suomessa.
Antibioottiresistenssi on yksi suurimmista globaaleista terveysuhista. Se vaikeuttaa infektioiden hoitoa ja lisää kuolleisuutta. Tilanne Suomessa on hyvä, mutta sen ylläpitäminen vaatii toimenpiteitä ja tietoisuuden lisäämistä antibioottiresistenssin torjumisesta.
Esimerkiksi E. coli- ja K. pneumoniae-bakteerien lisääntyvä resistenssi, jotka aiheuttavat erilaisia infektioita, sekä MRSA:n (metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus) aiheuttamien vakavien infektioiden yleistyminen ovat kansallisia huolenaiheita.
Nämä resistentit bakteerit ovat myös niitä, joita EU:n neuvosto suosittelee jäsenvaltioiden priorisoitavan ehkäisytoimissa.
Lisäksi hypervirulentit K. pneumoniae -kannat, jotka leviävät helposti ja aiheuttavat vakavaa sairastumista, edustavat uutta globaalia uhkaa.
Antibioottiresistenssiä käsitellään kansallisten toimintasuunnitelmien avulla, jotka perustuvat WHO:n malliin. Vuoden 2023 loppuun mennessä 178 maata, mukaan lukien Suomi, on laatinut tällaisia suunnitelmia.
”Resistenssin torjuminen vaatii monialaista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Suurin osa työstä tehdään sairaaloissa ja pitkäaikaishoidon yksiköissä. On erityisen tärkeää tunnistaa resistentit bakteerit ja estää niiden leviäminen terveydenhuollon ympäristöissä,” sanoi THL:n päällikkö Jari Jalava.
Antibioottiresistenssin torjumiseksi on toteutettu toimenpiteitä Suomessa 1990-luvun alusta lähtien, mikä selittää hyvän tilanteen.
”Tämän hyvän tilanteen ylläpitäminen kuitenkin vaatii jatkuvaa vahvaa sitoutumista,” Jalava lisäsi.
Suomen toimintasuunnitelma sisältää terveydenhuollon henkilöstön kouluttamista resistenssin ehkäisyssä, antibioottiresistenssin ja lääkkeiden käytön seurannan parantamista, lääkintäkäytäntöjen ohjaamista, infektioiden ehkäisyä sekä monilääkkeille resistenttien bakteerien epidemioiden hallintaa.
Tavoitteena on säilyttää antibioottien teho infektioiden hoidossa ihmisillä ja eläimillä.
Suomi on ollut edelläkävijä antibioottien käytön sääntelyssä eläimillä. Eläimille myytyjen antibioottien kokonaismyynti on ollut kohtuullista, mutta se on silti lähes puolittunut 30 vuodessa.
Erityistä huomiota on kiinnitetty niiden antibioottien käytön vähentämiseen, jotka ovat kriittisiä ihmislääketieteessä, eläimillä, jotta niiden teho säilyy. Esimerkiksi kolmannen sukupolven kefalosporiinien käyttö eläimillä on aina ollut Suomessa hyvin alhaista, mutta se väheni edelleen 96 prosenttia vuosien 2012 ja 2017 välillä.
Suomen esimerkki osoittaa, että eläinperäisten elintarvikkeiden tuottaminen on mahdollista kohtuullisella antibioottien käytöllä, mikä on tärkeää ihmisten terveydelle. Resistentit bakteerit voivat siirtyä eläimistä ihmisiin.
Antibioottiresistenssin leviäminen on syytä ottaa erityisesti huomioon matkustettaessa ulkomaille, sillä matkustaminen lisää resistenttien bakteerien leviämistä maiden välillä.
Resistenssi lisääntyy nopeimmin trooppisilla alueilla. Trooppisten alueiden matkustamisen jälkeen 20–70 prosenttia matkustajista kantaa bakteereita, jotka ovat resistenttejä keskeisille antibiooteille.
Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että bakteeri pystyy kestämään antibiootteja. Bakteerien lisäksi myös muut mikrobit, kuten virukset, sienet ja alkueläimet, voivat kehittää resistenssiä hoitoon käytettäville lääkkeille.
Liiallinen antibioottien ja muiden antimikrobisten lääkkeiden käyttö nopeuttaa lääkeresistenttien patogeenien syntyä ja leviämistä.
WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on lisääntynyt yli 40 prosenttia vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Kansainvälisesti yksi kuudesta bakteeri-infektiosta on jo resistentti yleisille antibiooteille, mikä heikentää hoitojen tehoa ja lisää komplikaatioriskiä.
<p arviolta 4,7 miljoonaa kuolemaa vuodessa liittyy antibioottiresistenssiin, mikä tekee siitä yhden suurimmista globaaleista terveysuhista.
