Photo: Julia Ahlblad/ University of Helsinki.
Tuore tutkimus, joka on toteutettu Helsingin yliopistossa, osoitti, että bakteerit menestyvät helpommin käsittelemättömillä kuin käsitellyillä puupinnoilla, kertoi yliopisto tiedotteessaan torstaina.
Tuloksilla on merkitystä hygienian kannalta niin kodeissa kuin julkisissa tiloissa.
Tutkimuksessa selvitettiin bakteerien kiinnittymistä, eloonjäämistä ja leviämistä käsittelemättömillä ja käsitellyillä puupinnoilla sekä laboratorio- että kenttäolosuhteissa.
Laboratoriotutkimuksessa keskityttiin Staphylococcus epidermidis -bakteeriin, joka kuuluu ihon normaaliin mikrobistoon, sekä Pseudomonas aeruginosa -bakteeriin, joka on mahdollinen patogeeni.
Tutkimuksessa havaittiin, että käsittelemättömillä puupinnoilla oli enemmän bakteereita, ja ne pysyivät elinvoimaisempina kuin käsitellyillä pinnoilla.
“Kun puupinta oli käsitelty, sekä bakteerien määrä että lajikirjo olivat alhaisempia. Toisin sanoen, pinnan käsittely vaikuttaa pinnan mikrobistoon. Tämä voi puolestaan vaikuttaa hygieniaan ja terveysriskeihin. Käsittelemätön puu voi kuitenkin auttaa säilyttämään hyödyllisiä mikrobeja,” totesi tohtorikoulutettava Elina Kettunen.
Tutkimus havainnollistaa, kuinka hyödyllisiä laboratorio- ja kenttäkokeet voivat olla yhdessä.
Laboratorio-olosuhteet mahdollistivat bakteerikäyttäytymisen kontrolloidun tutkimisen puupinnoilla, kun taas kokeet julkisissa tiloissa osoittivat, kuinka ilmiö ilmenee todellisissa mikrobiyhteisöissä.
“Esimerkiksi S. epidermis selviytyi paremmin käsittelemättömällä puulla laboratorio-olosuhteissa. Kenttäkokeissa havaittiin suurempi määrä monimuotoisia ja elinvoimaisempia bakteereita käsittelemättömillä pinnoilla. Tämä viittaa siihen, että puun luonnolliset ominaisuudet vaikuttavat mikrobiyhteisöihin. Kuitenkin ympäristötekijät ja mikrobien välinen kilpailu muokkaavat näiden vaikutusten voimakkuutta,” Kettunen sanoi.
Koska tutkimus tarkasteli rajallista määrää materiaaleja ja vain kahta bakteerilajia laboratorio-olosuhteissa, lisätutkimuksia tarvitaan pitkäaikaisten vaikutusten selvittämiseksi.
Kuitenkin tulokset tarjoavat käytännön todisteita siitä, kuinka materiaalivalinnoilla voi olla vaikutusta pinnoilla muodostuvaan mikrobistoon.
“Sisäilman terveys, materiaalien kestävyys ja mikrobien hallinta ovat kaikki keskeisiä kysymyksiä rakentamisessa. Tutkimuksen tuloksia voitaisiin soveltaa esimerkiksi huonekaluissa ja seinissä, joissa materiaalin ja pinnankäsittelyn valinta voi vaikuttaa sekä hygieniaan että pinnan mikrobistoon. Ajan myötä tämä voi avata mahdollisuuksia kehittää puumateriaaleja ja pinnankäsittelyjä, jotka ovat hygieenisempiä tai jopa niin sanottuja probioottisia,” sanoi puumateriaalitieteen apulaisprofessori Tuula Jyske.
Tässä on linkki alkuperäiseen artikkeliin.
