Terveydenhuollon saatavuus ei toteudu tasapuolisesti Suomessa: raportti
DF File Photo.
Tuore OECD:n ja Euroopan terveysjärjestöjen havainnot osoittavat, että hoitoon pääsy ei toteudu tasapuolisesti Suomessa.
Vuonna 2024 jopa 12,4 % niistä, jotka tarvitsivat lääkärinhoitoa, ilmoitti, etteivät he olleet saaneet tarvitsemiaan palveluja, mikä on toinen korkein osuus Euroopan unionissa, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) torstaina julkaistussa tiedotteessaan viitaten raporttiin.
Kuitenkin raportissa todetaan, että suomalaisten terveyden tila on monin tavoin parempi kuin EU:n keskiarvo, ja palvelujärjestelmä on melko kattava.
“Raportti tuo esiin eroja palvelujen saatavuudessa väestön keskuudessa. Köyhyyden riskissä olevat ihmiset ovat lähes kaksinkertaisesti muita todennäköisempiä tilanteeseen, jossa heidän terveydenhuollon tarpeensa eivät toteudu. Järjestelmän kehittämisessä on tärkeää tunnistaa ne henkilöt, joilla on vaikeuksia päästä hoitoon,” totesi THL:n päätutkija Liina-Kaisa Tynkkynen.
Raportin mukaan hyvinvointipalvelualueiden perustaminen on parantanut palvelujen integrointia ja selkeyttänyt vastuita, mutta alueiden tiukka taloudellinen tilanne herättää huolta järjestelmän kestävyydestä.
Suomessa terveydenhuoltomenot asukasta kohden ovat lähellä EU:n keskiarvoa, ja julkisen rahoituksen osuus nousi 81 %:iin vuonna 2023, mikä on korkein taso kahteenkymmeneen vuoteen.
Kuitenkin tammikuussa 2025 käyttöön otetut kustannusten hillintätoimenpiteet nostivat asiakasmaksuja (omavastuuosuuksia) perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, mikä saattaa heikentää palvelujen saatavuutta erityisesti matalan tulotason ja suurten tarpeiden omaavien käyttäjien keskuudessa.
Raportin mukaan terveydenhuollon henkilöstön puutteet jatkavat palvelujen jatkuvuuden häiritsemistä. Vaikka Suomessa koulutetaan suuri määrä sairaanhoitajia, lääkärien määrä on hieman alle EU:n keskiarvon ja alueellisesti epätasaista.
Digitaalisten palvelujen osalta on tapahtunut myönteisiä kehityksiä, ja ne ovat muodostuneet keskeiseksi osaksi päivittäistä perusterveydenhuoltoa. Verkkopalvelujen käyttö on EU:n korkeimpia, ja vuonna 2024 lähes kolme neljästä suomalaisesta pääsi terveystietoihinsa verkossa, ja digiklinikat toimivat ensimmäisenä kontaktina kaikissa hyvinvointipalvelualueissa.
Vaikka vältettävissä oleva kuolleisuus hoidettavissa syissä jatkaa laskuaan, alkoholiin, itsemurhiin ja tupakointiin liittyvä kuolleisuus pysyy korkeana Suomessa.
Ylipainon ja mielenterveysongelmien lisääntyminen, erityisesti nuorten keskuudessa, heijastaa kasvavia kansanterveyshaasteita.
Positiivisena havaintona raportti mainitsee, että liikunnan taso Suomessa on yksi korkeimmista EU:ssa, kun taas päivittäisten tupakoitsijoiden osuus on yksi alhaisimmista.
Suomi kuuluu EU:n kärkeen syöpäseulontojen osallistumisessa. Kansalliset seulontatutkimukset rintasyövästä, kohdunkaulasyövästä ja paksusuolen syövästä ovat hyvin vakiintuneita, ja kattavuus on erityisen korkea naisilla, raportti toteaa.
Suomi on myös onnistunut vähentämään antibioottien kulutusta, joka on jo laskenut alle kansallisen tavoitteen vuodelle 2030.
Raportin mukaan tämä tulos heijastaa Suomen vahvoja valvontajärjestelmiä, tehokkaita reseptikontrolleja ja hyvin toimivaa perusterveydenhuoltoa.
EU:n terveyden tila – Maa-terveysprofiili 2025 -raportti on osa EU-laajuista seurantaprosessia, joka tarkastelee väestön terveyttä, sen määrääviä tekijöitä ja palvelujärjestelmiä, ja sen tavoitteena on tukea näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja maiden välistä oppimista.
