Pixabay File Photo.
Tuoreen tutkimuksen mukaan, joka toteutettiin Turun yliopistossa Suomessa, hyperemesis gravidarum, raskauden aikana esiintyvä vakava pahoinvointi, on yhteydessä masennukseen, kertoi yliopisto tiedotteessaan perjantaina.
Naisten, jotka kokivat voimakasta pahoinvointia, havaittiin olevan todennäköisemmin masentuneita sekä ennen että jälkeen raskauden, ja he saivat aikaisemman masennusdiagnoosin synnytyksen jälkeen.
Hyperemesis gravidarum liittyy voimakkaaseen pahoinvointiin ja oksentamiseen raskauden aikana, mikä estää normaalia syömistä ja juomista sekä tekee jokapäiväisestä elämästä äärimmäisen haastavaa. Sitä esiintyy 0,3–3,6 prosentissa kaikista raskauksista ja se on yleisin syy sairaalahoitoon raskauden ensimmäisellä kolmanneksella.
Fyysisten vaikutusten lisäksi raskauden aikainen voimakas pahoinvointi aiheuttaa merkittävää psykososiaalista kuormitusta. Kuitenkin tietoa sen yhteydestä psykiatrisiin sairauksiin on tähän asti ollut rajallisesti.
Turun yliopiston tutkijat toteuttivat suomalaisen valtakunnallisen rekisteripohjaisen tutkimuksen, joka paljasti yhteyden raskauden aikaisen voimakkaan pahoinvoinnin ja masennuksen välillä.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun tämä yhteys on tunnistettu, ja se havaittiin myös kaksisuuntaiseksi, mikä tarkoittaa, että raskauden aikainen voimakas pahoinvointi on yhteydessä masennukseen sekä ennen että jälkeen raskauden.
Tutkimuksessa analysoitiin rekisteritietoja yli 437 000 suomalaisesta naisesta vuosina 2004–2017. Tulokset osoittavat, että 8,8 prosentilla raskauden aikaisesta voimakkaasta pahoinvoinnista kärsivistä naisista oli masennusta ennen raskautta, verrattuna 1,0 prosenttiin kontrolliryhmässä. Tämä tarkoittaa, että nämä naiset olivat yli viisi kertaa todennäköisempiä kokemaan masennusta ennen raskautta.
Lisäksi heillä oli noin 3,5 kertaa suurempi todennäköisyys kehittää uutta, aiemmin diagnosoimatonta masennusta synnytyksen jälkeen: 4,9 prosenttia sai uuden masennusdiagnoosin synnytyksen jälkeen, verrattuna 1,0 prosenttiin kontrolliryhmässä.
Synnytyksen jälkeen masennus diagnosoitiin myös aikaisemmin naisilla, jotka olivat kärsineet raskauden aikaisesta voimakkaasta pahoinvoinnista verrattuna muihin. Keskimäärin masennus diagnosoitiin 3,3 vuotta synnytyksen jälkeen raskauden aikaisesta voimakkaasta pahoinvoinnista kärsineillä naisilla, kun taas kontrolliryhmässä keskimääräinen diagnosointiaika oli 4,5 vuotta synnytyksen jälkeen.
Tutkimuksessa ehdotettiin, että raskauden aikainen voimakas pahoinvointi ja masennus saattavat jakaa biologisia mekanismeja.
Tulokset korostivat järjestelmällisen psykiatrisen seulonnan merkitystä raskauden aikana ja sen jälkeen, sekä monialaisten hoitomenetelmien tarpeellisuutta.
“Tutkimuksemme osoittaa, että raskauden aikainen voimakas pahoinvointi ei ole vain fyysisesti kuormittava tila, vaan myös merkittävä mielenterveysriski. Tulokset korostavat psykiatrian, gynekologian ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyön parantamisen tarvetta. Tavoitteenamme on myös lisätä tietoisuutta ja parantaa näiden potilaiden tukimahdollisuuksia,” sanoi tohtorikoulutettava Eeva Terävä-Utti Turun yliopistosta.
Tutkimus oli osa laajempaa LopuJo-tutkimusta, jota johti professori, erikoislääkäri gynekologiassa Päivi Polo. Tutkimusartikkeli julkaistiin The Lancet Psychiatry -lehdessä marraskuussa 2025.
