Grönlannin kiista ei estä Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyötä: Puolustuskomitean puheenjohtaja
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (R) ja varapuheenjohtaja Mikko Savola keskustelivat toimittajien kanssa tiistaina. Kuva: Eduskunta.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto totesi tiistaina, että Grönlannin ympärillä käynnissä oleva diplomaattinen kiista ei heikennä Suomen ja Yhdysvaltojen välisten puolustussuhteiden perustaa.
Toimittajille puhuessaan puolustusministeri Antti Häkkäsen antaman tiedotustilaisuuden jälkeen eduskunnassa, Autto mainitsi, että Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyö jatkuu vakaalla pohjalla, kuten virallisessa tiedotteessa todettiin.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ilmaisi myös tukensa Tanskan suvereniteetille ja Grönlannin väestölle.
Autto ja valiokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola esittivät useita keinoja, joilla voidaan lievittää Grönlannin ympärillä syntyneitä jännitteitä ja vahvistaa arktista turvallisuutta.
Autto totesi, että Suomen lähtökohta on kansainvälinen laki ja Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja.
”Vain Grönlannin kansa ja Tanskan kuningaskunta voivat päättää Grönlannin perustuslaillisesta asemasta. Suomi tukee kansainvälistä lakia ja Tanskan suvereniteettia,” sanoi Autto.
Tilaisuuden yhteydessä Savola ehdotti jatkuvaa, vuorotteluperusteista sotilaallista läsnäoloa arktisella alueella vakauden ja pelotteen välineenä.
Molemmat korostivat avointa diplomatiaa Yhdysvaltojen suuntaan väärinkäsitysten ratkaisemiseksi ja tilanteen rauhoittamiseksi.
Autto myös mainitsi, että Suomi ei todennäköisesti lähetä lisää sotilaita Grönlantiin, raportoi kansallinen yleisradioyhtiö Yle.
Toistaiseksi lisäjoukkoja ei ole suunnitteilla, Ylen raportissa todettiin Auton sanoneen.
Suomi lähetti kaksi yhteysofficeria Grönlantiin tutustuakseen koulutustoimintaan.
Suomi teki päätöksen Tanskan pyynnöstä, kun Grönlannin hallitus ja Tanskan puolustusministeriö päättivät jatkaa Tanskan puolustusvoimien koulutusohjelmaa Grönlannissa tiiviissä yhteistyössä Naton liittolaisten kanssa.
Aikaisemmin 18. tammikuuta kahdeksan Euroopan maata, mukaan lukien Suomi, ilmaisi täyden solidaarisuuden Tanskaa ja Grönlannin väestöä kohtaan.
Vastauksena Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ilmoittamiin tulleihin, maat – Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Alankomaat, Norja, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta – yhteisessä lausunnossaan totesivat myös, että kauppauhkaukset heikentävät transatlanttisia suhteita ja riskoivat vaarallista kierrettä, kuten Suomen hallituksen antamassa tiedotteessa todettiin.
Yhdysvallat ilmoitti asettavansa 10 prosentin tullit kaikille Suomesta, Tanskasta, Norjasta, Ruotsista, Ranskasta, Saksasta, Britanniasta ja Alankomaista tuleville tuotteille Grönlannin osalta alkaen 1. helmikuuta.
