JHL julistaa kolmen päivän lakon yksityiselle sosiaalipalvelualalle 17.-19. helmikuuta.
Pixabay File Photo.
Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL päätti sunnuntaina järjestää lakon Suomen Yksityisten Hoivapalveluiden Liiton (Hyvinvointiala HALI ry-Hali) yrityksissä tiistaista torstaihin, JHL ilmoitti tiedotteessaan.
Ammattiliitot ilmoittivat lakosta myöhään tammikuussa annettujen varoitusten mukaisesti, sillä JHL:n liittovaltuusto ei hyväksynyt sovintoesitystä, jonka kansallinen sovittelija esitti työehtosopimuskiistassa lauantai-iltana.
Lakko koskee valittuja yksityisen sosiaalipalvelualan työpaikkoja eri puolilla Suomea.
JHL:n mukaan kansallisen sovittelijan esitys ei vastaa alan todellisia tarpeita eikä turvaa työntekijöiden oikeudenmukaista palkkakehitystä.
“Lakko ei ole koskaan itseisarvo. Ehdotettu sovinto ei korjaa palkkaeroa, vaan päinvastoin, se vain laajentaa sitä. Arvomme eivät ole myytävänä, ja JHL:n tavoitteet eivät täyty riittävästi. Siksi emme voineet hyväksyä ehdotusta”, totesi JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström.
Ekström korosti, että yksityisen sosiaalipalvelualan ammattilaiset tekevät vaativaa työtä merkittävien vastuutehtävien parissa, eikä heidän palkkansa voi jäädä pysyvästi julkisen sektorin palkkojen taakse.
“Palkkaero julkisen sektorin SOTE-sopimukseen verrattuna on kasvanut pitkään. Hyväksymätön sovintoesitys ei olisi ratkaissut ongelmaa. Päinvastoin, se olisi vain pahentanut tilannetta”, JHL:n puheenjohtaja sanoi.
JHL kritisoi myös Suomen Teollisuusliiton (EK) tiukkaa koordinointia, joka estää palkkojen kehittämisen eri aloilla, todeten, että kun kaikille aloille sovelletaan samankaltaisia palkankorotusprosentteja, matalapalkkaisten naisvaltaisten alojen palkkaerot vain kasvavat.
Samaan aikaan Suomen hallituksen säästötoimet ja lainsäädännön muutokset lisäävät epävarmuutta alalla, liitto totesi.
Esimerkkinä tästä on muutos, joka mahdollistaisi määräaikaisten työsopimusten tekemisen enintään vuoden ajaksi ilman perusteiden määrittelyä.
Tämä vaikuttaisi erityisesti naisvaltaisiin aloihin. Kun määräaikaisia työsopimuksia voidaan tehdä ilman määriteltyjä perusteita, se lisää riskiä syrjinnästä raskauden ja perhevapaiden vuoksi ja tekee työelämästä epävarmempaa, JHL sanoi.
“Kansallisen sovittelijan olisi pitänyt ottaa sukupuolten tasa-arvoasiat paremmin huomioon ehdotuksessa”, Ekström lisäsi.
Työnantajapuoli on pitäytynyt vientivetoinen malli yleisessä palkankorotustasossa, mikä estää palkkaerojen korjaamista, JHL:n mukaan.
“JHL ei voi hyväksyä määräysvaltaa. Ehdotettu sovintoesitys kasvattaisi palkkaeroa euroissa verrattuna vientialoihin ja myös verrattuna julkiseen sektoriin, jossa samaa työtä tekevien palkat ovat merkittävästi parempia. Emme hyväksy tätä”, Ekström sanoi.
Hyväksymätön sovintoesitys seurasi neuvotteluja, joita on käyty marraskuusta lähtien.
Kansallinen sovittelija aloitti kiistan sovittelun tammikuun lopussa. JHL:n näkemyksen mukaan sovintoesitys ei sisältänyt ratkaisuja työntekijöille kriittisiin kohtiin.
“Toivomme edelleen, että ratkaisu saavutetaan mahdollisimman pian. Mutta ratkaisun on oltava oikeudenmukainen niille, jotka tekevät työtä koko Suomen hyvinvointivaltion hyväksi. Emme voi hyväksyä sopimusta, joka vakiinnuttaa liian alhaiset palkat ja heikentää alan tulevaisuutta”, JHL:n puheenjohtaja sanoi.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus kattaa esimerkiksi vanhus- ja vammaispalvelut, äiti-lapsikodit, turvakodit, lastensuojelulaitokset, henkilökohtaisen avustamisen ja kotipalvelut, joissa yli 90 % työntekijöistä on naisia.
