Kuva: Ympäristöministeriö.
Suomen uusi kansallinen raportti YK:n biologista monimuotoisuutta käsittelevälle yleissopimukselle osoittaa, että edistystä on tapahtunut lähes kaikilla aloilla, mutta toimenpiteitä luonnon suojelussa, palauttamisessa ja hallinnassa on tarpeen laajentaa.
Raportissa todetaan kuitenkin, että työ biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi etenee oikeaan suuntaan, kertoi ympäristöministeriö tiedotteessaan keskiviikkona viitaten raporttiin.
Suomen seitsemäs raportti biologisesta monimuotoisuudesta sisältää tietoa siitä, miten Suomi on toteuttanut Kunming–Montrealin globaalin biodiversiteettikehyksen 23 tavoitetta.
Raportissa kuvataan toimenpiteitä luonnonsuojelun edistämiseksi, luonnon kestävän käytön sekä geneettisten resurssien saatavuuden ja biodiversiteetistä saatavien hyötyjen jakamisen osalta.
Raportin mukaan Suomi on jatkanut suojelualueverkoston laajentamista sekä palauttamistoimenpiteiden ja lajien kohdennetun suojelun toteuttamista.
Raportin mukaan suojelualueet kattavat 13 prosenttia Suomen pinta-alasta. Globaali tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä suojelualueet ja muut biodiversiteettiä tukevat alueet kattaisivat vähintään 30 prosenttia maapallon pinta-alasta.
Raportin mukaan toimenpiteitä on tarpeen laajentaa erityisesti suojelualueiden ulkopuolella, jotta biodiversiteetin häviämisen pysäyttäminen ja kehityksen kääntäminen elpymiseen onnistuvat.
Luontotoimiin kohdennetut resurssit ovat edelleen riittämättömiä suhteessa tavoitteisiin. Tärkeä painopiste tulisi olla taloudellisissa ohjausvälineissä ja myönteisissä kannustimissa. Suomessa luonnon arvoihin liittyvän rahoituksen kehitys etenee nopeasti. Tämä perustuu ajatukseen, että luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla – kuten puhtaalla ilmalla, vesivaroilla ja biodiversiteetillä – on taloudellista arvoa.
“Biodiversiteetin häviämisen pysäyttäminen vaatii sitoutumista koko yhteiskunnalta. Meidän on löydettävä uusia rahoitusratkaisuja ja toteutettava konkreettisia toimia eri toimijoilta yhteiskunnassa. Olen erittäin iloinen, että Suomi on yksi ensimmäisistä maista maailmassa, joka on sisällyttänyt yritysten, rahoituslaitosten ja kansalaisjärjestöjen biodiversiteettisitoumukset kansalliseen raporttiinsa. Sitoumukset osoittavat, että biodiversiteetistä huolehtiminen on nyt entistä vahvemmin sisällytetty toimijoiden strategioihin ja käytäntöihin,” sanoi ilmasto– ja ympäristöministeri Sari Multala.
Raportin mukaan tietoisuus biodiversiteetin merkityksestä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tutkimuslaitokset, oppilaitokset, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot sekä kunnat ja kaupungit ovat tehneet pitkäjänteistä työtä biodiversiteetin vaalimiseksi ja siihen liittyvän ymmärryksen lisäämiseksi.
Kansallisen raportin indikaattorit on koottu laaja-alaisessa yhteistyössä tutkimuslaitosten ja asiantuntijajärjestöjen kanssa.
“Luontoon kohdistuvia paineita on jossain määrin vähennetty, kun olemme pääsääntöisesti lopettaneet tietyt haitallisimmat toimenpiteet, kuten soiden kuivatuksen. Kuitenkin luonnonvarojen käyttö jatkuu korkealla tasolla, eikä kattavaa myönteistä kehitystä, joka on ehdottoman välttämätöntä biodiversiteettitavoitteiden saavuttamiseksi, ole saavutettu. Luonnon palauttamistoimenpiteiden tulisi lisääntyä moninkertaisiksi nykyisestä, jotta biodiversiteetti saadaan elpymään. Ilmastonmuutoksen eteneminen on väistämätöntä, mikä tekee biodiversiteetin tilan parantamisesta entistä tärkeämpää,” sanoi Suomen ympäristöhallituksen tutkija Ari-Pekka Auvinen.
Kansallinen raportti tarjoaa ensimmäistä kertaa uutta tietoa lajien geneettisestä perinnöstä ja vieraslajien pitkäaikaisesta vakiintumisasteesta.
Biodiversiteetti tarkoittaa elämän monimuotoisuutta, joka kattaa koko lajikirjon, niiden geneettisen perinnön ja elinympäristöt. Arviointi kattaa 65 lajia ja se luo tärkeän perustan tulevalle seurannalle. Geneettinen monimuotoisuus on luonnon sopeutumiskyvyn perusta, ja sen järjestelmällinen arviointi on tärkeä askel eteenpäin sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
“Korkealaatuista tietoa tarvitaan ajankohtaisten ja tehokkaiden päätösten tekemiseksi luonnon hyväksi. Suomen pitkäjänteinen työ seurannan ja raportoinnin kehittämiseksi on tunnustettu myös kansainvälisissä yhteyksissä,” sanoi Marina von Weissenberg, ministeriön vanhempi neuvonantaja ja kansallisen raportin työn koordinaattori.
Kansallisessa raportissa käsitellään myös muita biodiversiteettiin vaikuttavia tekijöitä, kuten luonnonvarojen käyttöä, kulutusta, koulutusta, ekologista jalanjälkeä, myönteisiä kannustimia ja haitallisia tukia.
Raportissa on aiempaa vahvempi ekosysteemipalveluiden analyysi, joka yhdistää biodiversiteetin tilan, ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden sekä taloudelliset vaikutukset.
Myös tasa-arvon ja sukupuolivaikutusten seuranta on hyödynnetty prosessissa. Lisäksi raportissa on tietoa saamelaisten perinteisestä tiedosta ja ammateista.
