Urheilualan ammateissa tekoälyn käyttö on edelleen melko vähäistä: kyselytutkimus
Tiedosto: Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomi.
Äskettäin toteutettu kysely Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) jäsenille osoitti, että tekoälyn (AI) käyttö operatiivisissa tehtävissä on edelleen vähäistä, vaikka monet työntekijät ovat kohdanneet sitä työpaikan ulkopuolella.
SAK ehdottaa digitaalista ja tekoälystrategiaa työelämälle, joka voisi edistää tuottavuutta sekä parantaa työntekijöiden osallistumista ja oikeuksia digitaalisen muutoksen aikana, SAK kertoi tiedotteessaan keskiviikkona.
Kyselyssä selvisi, että vain alle neljännes (23 prosenttia) SAK:n sinipaitaisista jäsenistä ilmoitti käyttäneensä tekoälyä työssään.
Tekoälyä käytetään yleisimmin julkisella sektorilla, jossa yli kolmannes (36 prosenttia) vastaajista raportoi sen käytöstä työssään.
Selkeä enemmistö (60 prosenttia) ilmoitti käyttäneensä tekoälyä työpaikan ulkopuolella. Nuoremmat vastaajat olivat todennäköisemmin perehtyneitä tekoälyyn.
“Kolme neljästä (76 prosenttia) kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista on käyttänyt generatiivista tekoälyä, kun taas puolet (49 prosenttia) 60 vuotta täyttäneistä on tehnyt niin,” sanoi SAK:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Juha Antila.
Antila huomautti, että Suomi on selvästi jäljessä tekoälyn soveltamisessa työssä. Kolmannes (32 prosenttia) SAK:n kyselyyn vastanneista koki, että heidän omissa työtehtävissään olisi enemmän mahdollisuuksia tekoälyn käytölle. Neljännes (27 prosenttia) ei osannut sanoa, voitaisiinko tekoälyn käyttöä lisätä.
Antila korosti, että vain neljännes (23 prosenttia) niistä vastaajista, jotka olivat käyttäneet tekoälyä työssään, väitti sen parantaneen työn laatuaan, ja vain viidesosa (20 prosenttia) myönsi, että tekoälyn käyttö oli tehnyt työstä mielenkiintoisempaa.
Viidennes vastaajista (21 prosenttia) sanoi tukevansa tekoälyn käytön lisäämistä työelämässä. Selvästi suurempi osuus (37 prosenttia) vastustaa tällaista lisäystä.
“Nämä ovat huolestuttavia havaintoja, jotka viittaavat siihen, että tekoälyn soveltaminen työpaikoilla on järjestämättä ja sen mahdollistamia tuottavuushyötyjä ei ole realisoitu,” Antila totesi.
Antila painotti työntekijöiden turvallisuuden merkitystä tekoälyn soveltamisessa, vaatimalla henkilöstön edustajien osallistumista päätöksentekoon jo suunnitteluvaiheessa.
“Nykyisin yhteiskunnassa vallitseva epävarmuus, huoli ja jopa pelko työttömyydestä ovat esteitä uuden teknologian potentiaalin toteutumiselle ja rajoittavat tuottavuuden kasvua,” Antila huomautti viitaten Suomen hallituksen politiikkaan, joka on heikentänyt työelämää ja sosiaalista hyvinvointia.
Kokemukset tekoälyn käytöstä työssä vaihtelevat selvästi yli 40-vuotiaiden ja nuorempien työntekijöiden välillä. Nuoremmat työntekijät käyttävät tekoälyä selvästi useammin kuin vanhemmat kollegansa ja ovat useammin havainneet, että tekoäly on helpottanut heidän työtään käytännössä.
Antila piti tärkeänä vanhempien työntekijöiden digitaalisten taitojen parantamista, jotta he voivat pysyä mukana työelämän kehittyvissä vaatimuksissa ja parantaa omaa työtehoaan.
SAK vaatii digitaalisen ja tekoälystrategian käynnistämistä työelämässä viimeistään seuraavan hallituksen toimesta, tavoitteena parantaa työntekijöiden osallistumista ja oikeuksia digitaalisen muutoksen aikana.
SAK:n jäsenille suunnatun kyselyn aineisto tekoälyn vaikutuksesta työhön kerättiin joulukuussa 2025, ja kyselyyn vastasi 1 812 jäsentä.
