Konsta Heleniuksen (oik.) isä Tero on huolissaan jääkiekkoharrastuksen korkeista kustannuksista. Kuva: Kari Pullinen, ANDREAS BECKER / EPA / AOP
Lue tiivistelmä
Aiheeseen liittyvät julkaisut
MM-sankari Konsta Heleniuksen isä Tero Helenius ehdotti, että osa NHL:n kasvattajarahoista tulisi ohjata pelaajien vanhemmille.
NHL maksoi SM-liigaseuroille vuonna 2025 yli 2,3 miljoonaa euroa kasvattajakorvauksina.
Urheilutoimituksen päällikkö Vesa Rantanen toteaa, että varat tulisi suunnata juniorityöhön harrastamisen kustannusten alentamiseksi.
Tavoitteellisesti jääkiekkoa harrastavan teinin vuosikustannus voi nousta jopa 10 000 euroon vuodessa.
Näytä lisää
Rohkeita ehdotuksia usein pelätään, mutta niissä voi olla merkittävää viisautta.
Nyt on.
Suomen MM-sankarin Konsta Heleniuksen isä Tero kommentoi asiaa tuoreessa IS Extran haastattelussa.
Suomalaisen jääkiekon päättäjissä ehdotus herättää pelkoa, sillä heille kiekkovanhempien euro on oma euro.
Kysymys liittyy NHL:n kasvattajakorvauksiin, jotka ovat merkittävä tulonlähde SM-liigaseuroille.
NHL maksoi liigaseuroille 2025 yli 2,3 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna liigaseurat saivat noin neljä miljoonaa euroa. Puhutaan siis miljoonista euroista joka vuosi riippuen siitä, kuinka monta suomalaista pelaajaa varataan ja kuinka moni tekee NHL-sopimuksen.
Viime vuoden korvaus on pieni, koska Suomen pelaajamylly on hidastunut.
Lajin korkeat kustannukset ovat suurin este harrastajamäärän kasvulle. Intohimoisia perheitä on kuitenkin riittänyt niin, ettei Jääkiekkoliitossa ole tarvinnut nostaa hätälippua salkoon.
Syytä olisi. Ikäluokat pienenevät, elinkustannukset nousevat.
Laji on yhä useimpien ulottumattomissa.
Tavoitteellisesti harrastavan teinin keskimääräiset kustannukset kaikkinensa ovat vuodessa kymppitonnin.
Kymppitonni. Vuodessa. Lapsen harrastuksesta.
Tero Helenius arvioi toimituksen pyynnöstä, että Konstan pelaaminen on maksanut perheelle 50 000 euroa.
Harrastus vei Konstan NHL:ään saakka, joten moni voi kateellisena tuhahtaa, että nyt perheen rahaongelmat on kuitattu. Mutta tämä, eikä yksittäisen perheen tilanne, ei ole kirjoituksen eikä Heleniuksen ajatus.
Vaan järki ja kohtuullisuus. Yhteinen etu.
NHL:n kasvattajaraha yhdestä pelaajasta kasvaa jatkossa lähes 300 000 euroon.
Sääntöjen mukaan summa jaetaan niiden neljän seuran kesken, joita pelaaja on edustanut ennen sopimuksen allekirjoittamista.
Siksi liigaseurat pyrkivät hankkimaan mahdollisimman paljon lahjakkuuksia riveihinsä. Toiminnassa alkaa olla ihmiskaupan piirteitä.
Tero Helenius pohti, että ainakin osa kasvattajarahasta tulisi ohjata vanhemmille ja juniorityöhön. On vaikea väittää vastaan, koska liigaseura ei voi vakavalla naamalla ottaa pelaajan urakehityksestä kaikkea kunniaa itselleen.
Yksikään liigaseura ei ole tehnyt 18-vuotiaasta kiekkoilijasta NHL-pelaajaa. Varsinainen työ on tehty muualla ja muiden varoilla.
Yleensä harrastus aloitetaan 6–7-vuotiaana, joten vanhemmat ja juniorijoukkueet voivat hyvällä omallatunnolla ottaa kunnian pelaajan kehityksestä 80–90-prosenttisesti.
Tero ja Maiju Helenius kasvattivat kolmea jääkiekkoilijaa. Kuva: Kari Pullinen
Toki liigaseurat investoivat junioritoimintaan, jopa satojatuhansia vuodessa. Isoimmissa seuroissa liigaseura kattaa juniorien pelaamisen jo B-junioreista, ja A-nuorissa lähes aina.
On kuitenkin perusteltua kysyä, mikä on lajin elinvoimaisuuden kannalta järkevin ja reiluin investointi: liigaseuran talouden paikkaaminen vai kasvattajarahan ohjaaminen juniorityöhön, jotta harrastamisen kustannuksia voitaisiin laskea merkittävästi?
Nyt on korkea aika korjata ongelma ja käyttää rahasta suurempi osa vanhempien tuskan helpottamiseen.
Presidentti Alexander Stubb kutsui tuoreet maailmanmestarit Mäntyniemeen 1. kesäkuuta. Konsta Helenius avasi presidentille ”susikäden” salat. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Kaikella rehellisyydellä liigaseuran rooli pelaajan matkassa nappulasta NHL:ään on vähäinen.
Kun pelaaja yhtäkkiä nousee huipulle, katsoo tämän kehityksestä korkeintaan pari vuotta vastannut liiga-oy kyseenalaistamattomaksi oikeudekseen kerätä sadattuhannet kokonaan itselleen.
Kenen järjen mukaan tämä on edes järkevää? Liiga-oy:lle menevä NHL-raha harvoin rakentaa mitään pysyvää. Se korkeintaan paikkaa vuotoja tai katoaa vuodessa yhden ostopelaajan palkkaan.
Mitä NHL:n vuonna 2025 maksamalla 2,3 miljoonalla voitaisiin tehdä Suomen juniorikiekossa? Sillä saisi melkein kymmenentuhatta komposiittimailaa, noin ensi alkuun.
Tai 15 000 tuntia jääaikaa, eli 625 vuorokautta ympäri vuorokauden, jos vuoron keskituntihinta on 150 euroa.
Nyt raha katoaa huonosti hoidettujen osakeyhtiöiden hätäavuksi. Järjetöntä rahankäyttöä.
On perusteltua, että liigaseura saa jonkin korvauksen, vaikka 20 prosenttia, jonka voisi karkeasti katsoa liigaseuran kohtuulliseksi osuudeksi nuorukaisen urakehityksessä.
Seurat perustelevat ahneuttaan sanomalla, että ilman NHL-korvauksia niiden motiivi investoida junioreihin loppuu tyystin.
Höpinää. Investointi on surkea jo nyt, sillä vanhemmat maksavat edelleen lähes kaiken. Valmentajien palkkaaminen on tietysti kallista ja tärkeää, mutta se ei ole lainkaan vähentänyt perheiden kustannuksia.
Niitä pitäisi saada alas heti.
On korkea aika käyttää rahasta suurempi osa vanhempien tuskan helpottamiseen. Suomi on jo vaarassa jäädä jälkeen kansainvälisessä pelaajakehityksessä, joten tarvitaan lisää harrastajia, jotta pelaajamäärä kasvaa ja sitä kautta syntyy vielä enemmän maajoukkue- ja NHL-pelaajia, eli lisää rahaa kaikille.
Silloin kaikki voittavat, kun nykyisessä mallissa kukaan ei voita vaan vanhemmat maksavat ja liiga-oy:t tuhlaavat.
Tähän ei tarvita kuin rohkeutta ja kykyä ajatella pitkäjänteisesti.
<source
