Gnistanin Gabriel Europaeus palasi Italiasta arvet kädessä, mutta haluaa yhä suuren askeleen

Gabriel Europaeuksen oikeassa kädessä näkyvät arvet ensimmäisestä yrityksestä luoda uraa ulkomailla. Kuva: Tiiu Hyyryläinen / HS

Lue tiivistelmä

IF Gnistanin Gabriel Europaeus, 21, on noussut Veikkausliigan nopeimpien pelaajien joukkoon.

Keskikenttäpelaaja lähti teini-ikäisenä Italiaan, mutta käsivamma ja hermovaurio toivat hänet takaisin.

Europaeusin sopimus päättyy tähän kauteen ja ulkomaansiirto voi olla jälleen edessä.

Näytä lisää

Gabriel Europaeuksen, 21, oikeassa kädessä on kaksi pitkää arpea.

Toinen on paksu ja rosoinen. Toinen ohut, vaalea viiva.

–  Tämä on Italian jälki ja tämä Suomen, Europaeus sanoo ja osoittaa ensin leveämpää arpea.

–  Näyttää siltä kuin käsi olisi leikattu jossakin luolassa.

Ensimmäinen leikkaus tehtiin viisi vuotta sitten Etelä-Italian Leccessä. Ennen leikkausta hänen äitinsä piti lentää paikalle, koska alaikäistä ei voitu leikata ilman huoltajaa.

Leikkauksen jälkeen Europaeus huomasi heti, ettei kaikki ollut kunnossa. Sormet eivät liikkuneet.

Hoitajien mukaan se oli tavallista leikkauksen jälkeen. Hänestä se ei tuntunut tavalliselta. Hänen äitinsä soitti Suomessa lääkärille, joka kehotti palaamaan pikaisesti tutkittavaksi.

Arvet ovat pysyvä jälki hänen ensimmäisestä yrityksestään pelata ulkomailla jalkapalloa. Niistä alkaa tarina pelaajasta, joka lähti teini-ikäisenä Italiaan, palasi takaisin ja on nyt ehkä uuden lähdön kynnyksellä.

Heinäkuussa 2026 Europaeus harjoittelee Tapiolan urheilupuistossa IF Gnistanin liigajoukkueen kanssa. Joukkue on siirtynyt poikkeuksellisesti viikon ajaksi nurmikentälle ennen vieraspeliä.

Europaeus liikkuu isoksi keskikenttäpelaajaksi ketterästi ja nopeasti.

Gnistanin päävalmentaja Jussi Leppälahti pitää harjoitusten vaatimustason korkealla. Huonon ratkaisun jälkeen hän tiuskaisee lukuisille pelaajille: ”Fuck off.”

Europaeus ei hätkähdä valmentajan tyylistä.

–  Palaute ei mene enää sydämeen. Arvostan sitä enkä ota henkilökohtaisesti, hän sanoo harjoitusten jälkeen.

Europaeus pelaa nyt kolmatta kauttaan IF Gnistanissa. Vastuu on kasvanut tasaisesti, ja fyysinen kehitys näkyy mittaustuloksissa.

Kesäkuun ottelussa Jaroa vastaan hänen huippunopeudekseen mitattiin 36,48 kilometriä tunnissa. Se on kansainvälistä huippuluokkaa ja kuuluu Veikkausliigan kärkilukemiin tällä kaudella. Samassa ottelussa hän juoksi kaikista Gnistanin pelaajista eniten: 12 288 metriä.

Europaeuksen pelaajaprofiili erottuu Veikkausliigassa. Hän on 193-senttinen keskikenttäpelaaja, joka liikkuu poikkeuksellisen nopeasti.

Jussi Leppälahti arvioi, että ainakin pohjoismaiset seurat ovat varmasti seuranneet tällaista pelaajaa.

–  Hän pystyy tekemään paljon korkean intensiteetin suorituksia. Nopeus on varmasti toinen tekijä. Kolmas tekijä on kaksinkamppailupelaaminen. Hän pystyisi aivan varmasti pelaamaan Veikkausliigaa kovemmassakin sarjassa.

Nyt Europaeus on jälleen tilanteessa, jossa hänen pitää päättää, millaisen seuraavan askeleen hän ottaa urallaan. Edellinen ulkomaanmatka ei sujunut aivan suunnitellusti, mutta ilman sitä hän ei olisi nykyisenkaltainen pelaaja.

Viisi vuotta sitten Europaeus kiinnitti pelaajatarkkailijoiden huomion Portugalissa pelatussa alle 15-vuotiaiden maajoukkueturnauksessa. Italialainen agentti otti yhteyttä ja halusi viedä Europaeuksen Bolognaan. Siirto kariutui muutoksiin, joita Bolognassa tapahtui. Sen tilalle tuli vaihtoehdoksi Lecce. Sinne hän lähti tutustumatta olosuhteisiin.

Nuorten pelaajien asuntola sijaitsi lähellä rautatieasemaa. Jokaisella pelaajalla oli siellä oma huone. Alle 17-vuotiaiden joukkueen valmentajat eivät puhuneet englantia, mutta fysioterapeutti tulkkasi tarvittaessa palautetta.

Seuran alle 19-vuotiaiden joukkueessa oli kolme muuta suomalaispelaajaa. Europaeus näki heitä iltaisin ruokapöydän äärellä.

–  Jos oli ollut huono päivä, siitä pystyi puhumaan päivän päätteeksi. Se oli suorastaan elintärkeää.

Alku sujui, mutta käden murtuminen syksyllä 2021 keskeytti hyvän alun. Hän lensi ensimmäisen leikkauksen jälkeen Suomeen. Yksityissairaalassa lääkäri havaitsi, että kädessä oli hermovaurio, koska ensimmäisessä leikkauksessa oli osuttu poralla hermoon. Toimitus on nähnyt lääkärinlausunnon.

Korjausleikkaus oli ensimmäistä vaativampi, mutta hermovaurio saatiin korjattua. Toipumisjaksosta tuli pitkä.

–  Minulla ei ollut missään vaiheessa sellaista tunnetta, että haluaisin jäädä sinne kauden jälkeen. En ollut ehtinyt sopeutua porukkaan, ja käsivamman jälkeen minulla ei oikein ollut enää paikkaa joukkueessakaan.

Kauden jälkeen hän ajatteli, että olisi järkevää palata tuttuun ympäristöön, jossa hän voisi keskittyä jalkapalloon ja olla henkisesti rauhassa.

–  Jos jotakin italialaisesta jalkapallosta jäi erityisesti käteen, se oli kilpaileminen ja kilpailusta nauttiminen.

Gabriel Europaeus sanoo vaativansa itseltään enemmän jalkapalloilijana Italian-kokemusten jälkeen. Kuva: Tiiu Hyyryläinen / HS

Europaeus sanoo kehittyneensä Italiassa enemmän ihmisenä kuin jalkapalloilijana. Nyt hän tietää, millaista on sopeutua erilaiseen ympäristöön.

Jalkapalloilijana suurin kehitys tapahtui mentaliteetissa. Hän sanoo oppineensa Italiassa harjoittelemaan kovempaa ja fyysisemmin. Siellä voittaminen harjoituksissa oli suurempi asia kuin Suomessa.

–  Jos jotakin italialaisesta jalkapallosta jäi erityisesti käteen, se oli kilpaileminen ja kilpailusta nauttiminen.

Ennen Italiaa hän ei välttämättä vaatinut itseltään joka tilanteessa sataprosenttista suoritusta eikä vienyt jokaista tilannetta loppuun asti. Nyt on toisin.

–  Vaikeat kokemukset kasvattavat. Ihminen tarvitsee haasteita eikä voi aina valita helpointa vaihtoehtoa.

Lonkkaan säteilevä kipu oli alkanut jo ennen ulkomaille lähtöä. Se saattoi kadota viikoiksi ja palata seuraavana aamuna niin voimakkaana, ettei Europaeus pystynyt harjoittelemaan. Pelaaja sai lukuisia erilaisia diagnooseja, mutta ei täyttä varmuutta.

Epävarmuus stressasi häntä. Häntä häiritsi aina uudestaan palaava kipu ja se, miksi kukaan ei löytänyt syytä vaivaan.

–  Pari vuotta oli henkisesti raskas ajanjakso, koska mistään ei ollut varmuutta.

Kun Europaeus Italiasta paluun jälkeen jatkoi uraansa Honka Akatemiassa, kivut estivät pelaamisen säännöllisesti.

–  Sitä voisi kuvailla niin, että olo ei ollut ’öljytty’. Lonkassa oli koko ajan hieman vihlovaa kipua. Selässäkin tuntui jonkin verran, mutta enemmän lonkassa.

Sitten viimein syy selvisi. Kyseessä oli sakroiliitti, eräänlainen selkärankareuman esiaste. Vaivaan löytyi sopiva biologinen lääke kesällä 2024.

–  Sen jälkeen minulla ei ole ollut kipuja missään vaiheessa. Olen keskustellut lääkärin kanssa siitä, että lääkitys voitaisiin vähitellen lopettaa. Asia on käytännössä historiaa. Olen siitä todella tyytyväinen.

FC Hongan taustayhtiön konkurssi syksyllä 2023 vei Europaeuksen jälleen uuteen peliuran risteyskohtaan. Hän oli siinä vaiheessa pelannut vain neljätoista miesten ottelua.

Gabriel Europaues juhli maalia toukokuussa SJK:ta vastaan. Kuva: Jussi Eskola

Siirtyminen Gnistaniin 18-vuotiaana pelaajana oli suuri askel, jota ohjasi toive miesten liigapeleistä. Leppälahden mukaan Europaeus sanoi hänelle kaipaavansa vain aitoa ja rehellistä mahdollisuutta kilpailla peliajasta. Leppälahden mukaan asenne oli tervehenkinen.

–  Ennen kaikkea hän pitää itse huolta omasta kilpailukyvystään. Se on mielestäni aika ratkaiseva asia.

Europaeus muistaa ensimmäisen päivänsä Gnistanissa.

–  Vaatimustaso oli heti korkea. Italia-taustani auttoi minua sopeutumaan siihen ja miesten pelin tempoon.

Leppälahden mukaan Europaeus oli kolme vuotta sitten vielä raakile. Sen jälkeen kehitystä on tullut paljon.

–  Hän näkee kentän paremmin ja pystyy edistämään peliä pallon kanssa. Toinen asia on puolustuspelaaminen, jossa hän on kasvanut dominoivaksi pelaajaksi. Kolmas asia on johtajuus: siinä on tullut todella iso kehitysaskel.

Tällä kaudella Europaeus on halunnut olla itse sellainen pelaaja, jonka läsnäolo auttaa muita kentällä. Hän on halunnut puskea joukkuetta olemuksellaan eteenpäin.

Kun hän pelasi alkuun puolustavana keskikenttäpelaajana, itseluottamusta toi se, että puolustuslinjassa oli Jukka Raitalan ja Juhani Ojalan kaltaisia konkareita.

–  Olen oppinut heiltä johtajuutta ja sitä, miten toimia pelin vaikeimmissa vaiheissa esimerkillisesti.

Europaeuksen sopimus Gnistanin kanssa päättyy tähän kauteen. Se tarkoittaa, että hän on pian jälleen saman kysymyksen edessä kuin teini-ikäisenä: mitä tapahtuu, jos ulkomailta tulee mahdollisuus?

Viisi vuotta sitten vastaus oli yksinkertainen. Hän lähti.

Nyt hän sanoo tekevänsä harkitumman ratkaisun. Liigan, seuran ja roolin pitää sopia siihen, mitä hän tarvitsee kehittyäkseen.

Mitä ikinä tapahtuu, Europaeus aikoo jatkaa myös opiskelujaan. Ylioppilastutkinto on jo melkein valmis.

–  Jos mieli pysyy koko ajan jalkapallossa, siitä voi syntyä ylimääräistä stressiä. Nautin siitä, että elämässä on muutakin.

Europaeus sanoo yhä mieluummin ottavansa yhden suuren askeleen kuin monta pientä. Enää suuren askeleen ei tarvitse olla askel tuntemattomaan.

Oikeassa kädessä arvet kertovat ensimmäisen yrityksen hinnasta. Ne muistuttavat katsomaan ensin, mihin on lähdössä.

Gabriel Europaeus

• IF Gnistanin 193-senttinen keskikenttäpelaaja.

• Syntynyt toukokuussa 2005.

• Aiemmat seurat: KyIF, Masalan Kisa, FC Honka, Käpylän Pallo, Lecce.

• Veikkausliigassa 54 ottelua ja kolme maalia.

• Alle 15-vuotiaiden maajoukkueessa kolme ottelua.

• Muuta: ei ole läheistä sukua entiselle maajoukkuepelaajalle Jari Europaeukselle.

Gabriel Europaues sanoo huomanneensa kehityksensä myös tilastoista. ”Hyppy viime kaudesta on ollut selvä”, hän sanoo. Kuva: Tiiu Hyyryläinen / HS