Tommi Kylliäinen kilpaili Finlandia-hiihdossa ja siirtyi sen jälkeen työtehtäviin. Kuva: Olsalive / ISTV, Juho Hämäläinen / Hippos
Lue tiivistelmä
Aiheeseen liittyvät julkaisut
43-vuotias raviohjastaja Tommi Kylliäinen saavutti 25. sijan Finlandia-hiihdossa lauantaina.
Hän suuntasi heti vaativan suorituksen jälkeen 160 kilometrin päähän Lappeenrannan raveihin ohjastamaan hevosia.
Kylliäinen kertoo hyödyntävänsä hiihtovalmentautumisessa hevosten valmennuksessa oppimiaan asioita.
Näytä lisää
Tommi Kylliäinen sijoittui Finlandia-hiihdossa 25. sijalle lauantaina. Noin 66 kilometrin matka perinteisellä hiihtotavalla sujui aikaan 3:22.19.
Reilut 15 vuotta tavoitteellisesti hiihtänyt hollolalainen on tyytyväinen, että kaikki sujui hyvin kotiladuilla. Päivän vire oli kohdallaan ja suksi luisti hyvin.
– Tämä oli elämäni paras suoritus pitkän matkan hiihdoissa. Myös sijoitus on erinomainen minun tasoiselleni hiihtäjälle, Kylliäinen toteaa.
Finlandia-hiihdon taso oli tänä vuonna suhteellisen korkea. Samalle viikonlopulle ei osunut muita merkittäviä kotimaisia kilpailuja. 1 147 nimeä sisältävän tuloslistan kärkipäästä löytyi kansallista kärkeä.
Entä palautuminen sitten?
Ensin saunaan spekuloimaan, sitten Ylen Urheilustudio auki televisiosta ja vadillinen kanansiipiä sohvalla?
Ei suinkaan. Kylliäinen vaihtoi kuivat vaatteet päälle, istui autoon ja lähti ajamaan leipätyöhönsä 160 kilometrin päähän. Huoltajana hiihdoissa toimi 13-vuotias Niklas-poika, joka hyppäsi kyytiin.
Työpaikka sijaitsi Lappeenrannan raviradalla, jossa järjestettiin lauantairavit. Kylliäinen on yksi Suomen johtavista raviohjastajista.
Hän starttasi Finlandia-ladulle kello 8.00. Ravit Lappeessa alkoivat kello 13.
– Pyysin ravien järjestäjiltä etukäteen, että älkää laittako minulle ajokkeja heti ravien alkuun. En ollut täysin varma, että ehtisin ajaa koko ravit, Kylliäinen nauraa.
– Ehdin paikalle, kun toinen lähtö oli käynnissä. Ei tullut edes kiire.
Tommi Kylliäisellä sujuu sekä hiihtoladuilla että kaviourilla. Kuva: Juho Hämäläinen / Hippos
Hän vakuuttaa, ettei vaativa aamu-urakka ollut syynä voitottomuuteen raveissa. Seitsemällä ohjastettavalla paras sijoitus oli neljäs.
– Tiesin, miltä tällainen työpäivä tuntuu. Ajoin raveissa aivan samalla tavalla kuin olisin ajanut ilman Finlandia-hiihtoa.
Tiedätkö ammattiohjastajaa tai ravivalmentajaa, joka haastaisi sinut tiukasti kestävyysurheilussa?
– En tiedä muista lajeista, mutta hiihtämään ainakin uskallan lähteä ketä tahansa kollegaa vastaan.
Kylliäinen arvioi, että hiihtotunteja kertyy keskimäärin 60 kuukaudessa tänä talvena. Kilometrejä on takana noin 2 500.
– Jos olisin hiihtänyt pelkästään matkaa, kilometrejä voisi olla lähes tuplasti enemmän. Olen kuitenkin pyrkinyt lisäämään tehoja harjoitteluun. Esimerkiksi nyt, kun kilpailu oli lauantaina, keskiviikkona tein neljä 2,5 minuutin vetoa todella kovaa.
Vetoja, eli intervalleja. Tämähän alkaa kuulostaa ihan ravihevosen valmentamiselta.
– Olen yrittänyt soveltaa hevosten valmennuksessa oppimiani asioita hiihtoon. Kilometrimäärät ovat luonnollisesti erilaisia, mutta yhteyksiä löytyy. Aiemmin lähinnä lenkkeilin, nyt valmennan itseäni hieman samalla tavalla kuin valmentaisin hevosia.
Tommi Kylliäisen kotirata on Lahden Jokimaa. Kuva: Iita-Maria Ahtiainen / Hippos
Kylliäinen myi ravitallinsa Lahden Jokimaalla toissa kesänä. Hän lopetti ammattivalmentajana ja jatkoi raviuraansa pelkästään ohjastajana. Valmennuksessa on enää kaksi omaa ravuria.
Elämänmuutos vaikuttaa onnistuneelta. Mies on hyvässä kunnossa ja myös kaviouralla sujuu. Viime vuonna raveista kertyi 129 lähtövoittoa.
Se on Kylliäisen vuonna 2008 alkaneen uran ennätys selkeästi.
– On ollut hyvin aikaa käydä lenkeillä ja palautua niistä. Se auttaa jaksamaan ja ylläpitämään keskittymiskykyä, kun fysiikkapuoli on kunnossa.
– Raveissa kuitenkin eniten vaikuttaa se, että olen saanut ajaa hyviä hevosia. Ajokkeja tarjotaan enemmän kuin aiemmin. Lisäksi kilvanajo on fiilishommaa, jossa onnistumiset ruokkivat.
Kuinka paljon auttaa se, että hiihtäessä raviasiat unohtuvat?
– Kyllä tuonkin voi allekirjoittaa. Kun lähden hiihtämään, en mieti, miten ajan jollain hevosella illalla. Ja kun ajan kilpaa, en mieti, miten hiihdän seuraavana päivänä. Mieli pysyy kirkkaana.
