
Alisa Vainio juhli Sevillan maratonin voittoa. Kuva: Jose Manuel Vidal / AOP
| Päivitetty 19.2. 10:43
Alisa Vainio on ollut erinomaisessa kunnossa viime kuukausina. Vainio on parantanut maratonin Suomen ennätystään kolmannen kerran viimeisen puolen vuoden aikana.
Viimeisin huipputulos saavutettiin sunnuntaina, kun Vainio voitti Sevillan maratonin ajalla 2.20.39. Tämä on paitsi Suomen ennätys, myös uusi Pohjoismaiden ennätys.
– Vainion saavutukset ovat tällä hetkellä todella vaikuttavia, yleisurheiluasiantuntija Lauri Hollo kiittelee.
– Syyskuussa hän saavutti MM-kisoissa 5. sijan, ja sen jälkeen hän on kolme kertaa peräkkäin parantanut Suomen ennätystä. Sanat eivät riitä kuvaamaan tätä.
Hollo pitää Vainion, 28, kykyä toipua maratoneista lähes poikkeuksellisena.
Vainion sunnuntaina juoksema aika oli yli kaksi minuuttia parempi kuin Sifan Hassanin olympiakultaa voittanut aika 2024 Pariisin olympialaisissa.
Kuitenkin Hollo varoittaa vertaamasta suoraan näitä aikoja.
– Kilpailun olosuhteet ja reitti vaikuttavat merkittävästi aikojen vertailuun. Arvokisamaratonit ovat usein raskaita ja hitaita reittejä, joten niitä on lähes mahdotonta verrata keskenään.
Se ei kuitenkaan vähennä Vainion huipputuloksen arvoa. Hollo arvostaa Vainion viimeaikaisia suorituksia ja pitää niitä yhtenä Suomen parhaista yleisurheilusaavutuksista viime vuosina.
– En tiedä, ymmärtääkö suurin osa kansasta, kuinka kova saavutus on voittaa kansainvälinen maraton. Vaikka suorituksia on vaikeaa verrata suoraan, Hollo toteaa.

2025 MM-kisoissa Vainio juoksi sijalle 5. Kuva: Thomas Windestam DECA Text&Bild / DECA / MVPhotos
Hollo on valmis nimeämään Vainion viime aikojen parhaaksi suomalaiseksi yleisurheilijaksi. Ainakin hyvin lähelle sitä.
Onko Alisa Vainio sitten aliarvostettu? Asiantuntija ei osaa antaa suoraa vastausta tähän kysymykseen.
– Kyllä Vainio saa arvostusta. Mutta jos suomalainen voittaisi EM-kisoissa keihäänheiton pronssia, siitä keskusteltaisiin varmasti enemmän, Hollo miettii.
– Kilpailu maratonin huipulla on kuitenkin niin kovaa, että mielestäni Vainion arvostuksen pitäisi olla Suomessa paljon korkeammalla tasolla.
Vainio on työskennellyt kovasti päästäkseen urheilumaailman huipulle. Kestävyysjuoksija voitti vain 17-vuotiaana Kalevan kisoissa mestaruuden 10 000 metrillä.
Vainion uralla oli kuitenkin loukkaantumisten ja sairastelujen jakso.
Se ei kuitenkaan estänyt Vainiota.
– Sitkeällä työllä se ilmeinen lahjakkuus, joka nähtiin jo Kalevan kisoissa, nousi jälleen esiin, Hollo toteaa.
– Harva olisi hänen asemassaan jaksanut enää panostaa. Hän jaksoi, ja nyt se tuottaa tulosta.

Vainio oli vuoden 2026 Urheilugaalassa ehdolla vuoden urheilijaksi. Kuva: Rio Gandara / HS
Hollon ainoa huoli on, että Vainio ja hänen valmentajansa Jarmo Viskari eivät yritä liikaa.
Huhtikuussa on luvassa Pariisin maraton, ja kesällä Birminghamissa järjestetään EM-kisat.
– Toivottavasti Pariisin jälkeen Alisa ei juokse täysmaratonia ennen Birminghamia, Hollo sanoo.
– Vaikka tulokset puhuvat puolestaan, toivottavasti Alisan rajoja ei yritetä venyttää liikaa.
Hollo uskoo, että Vainion kaltainen jalat maassa -tyyppinen urheilija arvottaa arvokisoja erittäin korkealle. Silti suurten maratonien tarjoamat suuremmat palkintorahat voivat houkutella keskittymään enemmän yksittäisiin kilpailuihin.
– Toivon, että Vainio ja valmentaja löytävät hyvän tasapainon näiden kahden välillä, asiantuntija toteaa.
– Mutta onhan se hienoa seurata, kuinka pitkälle Alisan kyvyt riittävät.
Oikaisu 19.2. kello 10.43: Yleisurheilu MM-kisat järjestettiin Tokiossa viime vuoden syyskuussa, ei marraskuussa kuten jutussa aiemmin luki.