Alisa Vainio suoriutui vaativasta suorituksesta erinomaisesti. Kuva: Saara Hakanen
Pariisi
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Suomen historian nopein naismaratoonari Alisa Vainio oli erinomaisessa kunnossa Pariisin maratonilla. Vainio ylitti 2 tunnin, 21 minuutin ja 35 sekunnin jälkeen maaliviivan kuudentena. Aika jää Vainion omasta Suomen ennätyksestä vain vajaan minuutin.
– Olen tyytyväinen. Aina voi miettiä, että mitä olisi tapahtunut, jos olisi lähtenyt pääryhmän mukana, Vainio pohti heti kilpailun jälkeen maaliviivan tuntumassa.
Seitsemän naisen kärkiryhmä erottui muusta joukkueesta jo kilpailun alkuvaiheessa. Vainio teki oman päätöksensä ennen kymmenen kilometrin väliaikapistettä ja päästi kuuden afrikkalaisjuoksijan ryhmän karkuun.
– Alkuun lähdin porukan mukana melko rohkeasti, mutta sitten huomasin sen olevan hieman liian nopeaa.
– Ajattelin peesata miesjuoksijoita, mutta sitten ei ollutkaan muita.
Alisa Vainio saapui maaliin ajassa 2.21.35. Kuva: Saara Hakanen
Vainio juoksi Pariisin katuja lähes yksin koko matkan, mikä teki juoksusta hänen mukaansa puuduttavaa.
– En ole aiemmin juossut noin intensiivisesti yksin, se on henkisesti paljon raskaampaa.
– Olen todella tyytyväinen siihen, miten jaksoin kannustaa itseäni koko ajan.
Vainio onnistui kuitenkin säilyttämään tasaisen vauhdin ja pysyi SE-vauhdissa lähes 30 kilometriin saakka. Hänen tyylilleen tyypillisen vahvan lopun ansiosta hän onnistui vielä viimeisillä kilometreillä ohittamaan muutamia juoksijoita.
Juoksu ei kuitenkaan sujunut täysin ongelmitta kisajärjestelyjen osalta. Vainio oli kirjoittanut käteensä punaisella tussilla listan vesipisteistä, joka ei lopulta pitänyt paikkaansa.
– Sain kuitenkin juotua hyvin.
Vainion kädessä oli muistiinpanoja matkan varrelle. Lista juomispisteistä ei pitänytkään paikkaansa. Kuva: Saara Hakanen
Kilpailu käytiin 6-8 asteen lämpötilassa, mikä oli Vainion mieleen. Hyvistä sääolosuhteista ja juoksijan huippukunnosta huolimatta Vainion kolmen kilpailun mittaisen SE-putken katkeaminen oli odotettavissa.
Vaikka päivän reitti oli huomattavasti tasaisempi kuin Pariisin olympialaisissa 2024 juostava, ei se kuitenkaan kuulu maailman nopeimpien maratonien joukkoon.
– En odottanut, että reitti olisi noin raskas. Siinä ei ollut paljon tasaista pätkää, suomaläinen tähdistö totesi.
Vainio kertoi reitin haastavuuden johtuneen pitkistä ja loivista nousuista sekä mukulakivikaduista, jotka tekivät etenkin juoksun lopusta raskaan jo valmiiksi väsyneille jaloille.
Arvokisamaratonien kaltaiset reitit tarjoavat huippuaikojen sijaan arvokasta kokemusta kauden tulevaa päätavoitetta ajatellen.
– Tässä joutui koko ajan miettimään, miten tiivistää askelta ylämäkeen. Ja koko ajan täytyy ajatella, että on voimia kavuta.
Alisa Vainio on juossut jo viisi täyspitkää maratonia seitsemän kuukauden aikana. Kuva: Saara Hakanen
Tärkein oppi Birminghamin elokuisia EM-kisoja varten oli Vainion mukaan juurikin voimien säilyttäminen mäkiä varten.
– Jos vetää itsensä täysin tyhjäksi, niin vauhti voi pudota todella pahasti.
Vainio on tämän vuoden Euroopan tilaston kärjessä kolmen ja puolen minuutin erolla. Pariisissa hän voitti muut eurooppalaiset lähes viidellä minuutilla.
Ennen taistelua EM-mitaleista Vainio aikoo juosta kesän aikana lyhyempiä kilpailuja. Ensin on kuitenkin palaututtava.
– Tässä on ollut melkoinen kiire nyt useita kuukausia. Tuntuu, että nyt tarvitsee erityisesti henkisesti irtioton tästä maratonharjoittelusta.
Voiton ja muhkean 50 000 euron palkintopotin nappasi Etiopian Shure Demise kisaennätyksellä 2.18.34.
Miesten kilpailussa Italian Yemaneberhan Crippa juhli sunnuntaina Pariisissa voittoa ensimmäisenä eurooppalaisena miehenä 24 vuoteen. Eurooppalainen nainen on viimeksi voittanut Pariisin maratonin tasan 20 vuotta sitten.
<source
