Silja Kosonen saapui Suomeen. Video: IS
| Päivitetty 16.8. 19:03
Alisa Vainion Euroopan mestaruus maratonilla on vuosikausiin ollut kovin suomalainen yleisurheilusaavutus.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
28-vuotias lappeenrantalainen oli sunnuntaina täysin omaa luokkaansa. Vainio ei jäänyt odottelemaan muiden ratkaisuja vaan otti komennon heti lähdössä. Karkuun hän nyppäisi jo seitsemän minuutin juoksemisen jälkeen.
Yhtä ylivoimaista esitystä ei näistä kisoista muistu mieleen. Suomalaisen urheilun lähihistoriastakaan ei löydy verrokkia Vainion ylivoimalle. Vainio tuuletteli jo maalissa Suomen lipun ja kultamitalin kanssa, kun kisassa kakkoseksi tullutta Unkarin Lill-Anna Vindics-Tothia odoteltiin vielä maaliin.
Vindics-Toth jäi Vainiosta lopulta 4 minuuttia ja 55 sekuntia. Vainio löi myös minuuttikaupalla EM-kisaennätyksen: 2.22.26.
Vainio nousi EM-maratonin voitollaan harvalukuiseen suomalaisjoukkoon. EM-kisojen historiassa oli entuudestaan vain viisi suomalaista mitalistia, ja vuoden 1954 jälkeen palkintokorokkeelle on noussut Vainion lisäksi vain Janne Holmén, joka voitti Münchenin EM-maratonin 2002.
Vainio on myös ensimmäinen suomalainen nainen maratonin mitalisti missään aikuisten arvokisoissa.
On selvää, että Vainio on pakko valita Vuoden urheilijaksi.
Alisa Vainiolla oli kulkupäivä. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Perjantain mediatilaisuudessa kävi selväksi, että Birminghamin maratonreitti jännitti Vainiota paljon.
Sille oli syynsä.
Kaupungin keskustaan kyhätty rata oli harvinaisen mutkainen ja kumpuileva. Kokonaisnousua tuli hurjat 670 metriä, joka on moninkertainen määrä verrattuna esimerkiksi Valencian ja Sevillan maratoneihin, joissa Vainio juoksi keväällä ennätyksensä.
Kovat korkeuserot eivät välttämättä sopineet yhtään sen huonommin Vainiolle hänen haastajiinsa verrattuna, mutta jokainen arvaamaton muuttuja satoi ennakolta heikompien laariin.
Suosikin rooli on maratonilla muutoinkin häilyvämpi kuin monessa muussa yleisurheilulajissa.
Yksi virhe tankkauksessa tai liian kova alkuvauhti voi pilata kuukausien työn, eikä maratoneja voi juosta parhaassa kunnossa monta kertaa vuodessa.
– Mestaruuteni ei ole millään tapaa varma. Maraton on brutaali matka, jolle ei voi lähteä kuin soitellen sotaan, Vainio valisti toimittajia perjantaina.
Vainion suoritus tosin näytti siltä, että hän olisi lähtenyt soitellen sotaan – sen verran päätöntä vauhti oli alusta asti.
Vainio sai seuraa vain kuvausmoottoripyörästä. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Vainio on kestävyysurheilun suurlahjakkuus, mikä kävi ilmi jo 11 vuotta sitten, kun hän juoksi 17-vuotiaana ensimmäisen maratoninsa aikaan 2.33.24 Lappeenrannassa. Se oli kaikkien aikojen kuudenneksi nopein aika Suomessa, vaikka Vainio juoksi ilman vetoapua tai aikatavoitetta.
Lappeenrannan juoksun jälkeen kului yli seitsemän vuotta ennen kuin Vainion onnistui parantaa teini-iässä juoksemaansa ennätystä. Väliin mahtui loukkaantumisten ja sairasteluiden sävyttämiä kausia.
Joulukuun 2022 jälkeen Vainio on parantanut ennätystään joka vuosi, yhteensä yli kahdeksan minuuttia.
Löysivätkö Vainio ja häntä teini-iästä asti valmentanut Jarmo Viskari yhtäkkiä viisasten kiven? Tuskinpa.
Jossakin vaiheessa Vainio leimattiin menetetyksi lahjakkuudeksi. Monet asiantuntijat ja kadunmiehet pitivät hänen harjoitustuntejaan ja juoksukilometrejään reikäpäisinä.
Edellisten vuosien perusteella on helppo sanoa, että Vainio ja Viskari ovat tasan tarkkaan tienneet, mitä ovat tehneet. Huippumaratoonarien on pakko takoa riskilläkin järjettömät peruskestävyyspohjat, tai muuten noin 3.20:n kilometrejä ei juokse 42:ta peräjälkeen.
Vainiolla on monta erityistä ominaisuutta, mutta yksi oleellisimmista on hänen poikkeuksellinen kykynsä palautua. Se näkyi viime vuodenvaihteen molemmin puolin, kun hän paranteli Suomen ennätystä kolmesti reilussa neljässä kuukaudessa.
Viskari kertoi ennen EM-maratonia, että vuosien myötä Vainio on oppinut tuntemaan itsensä ja tunnistamaan sekä säätelemään kuormitustaan. Ohjelmaa on uskallettu muokata rajustikin, ellei hän ole kokenut itseään harjoitusvalmiiksi.
Palautumiskyvyn ansiosta ruuvia on silti voitu pitää kireämmällä kuin mihin moni muu pystyisi.
– Tekemämme asiat eivät välttämättä sopisi kenellekään muulle, mutta Alisalle ne sopivat, Viskari totesi.
Olkoon Vainion sensaatio oodi maltille ja pitkäjänteisyydelle. Sitä tämä kulta nimittäin vaati.
Alisa Vainista on kasvanut nopeasti yksi Suomen seuratuimpia urheilijoita. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Oikaisu 16.8. kello 12.21: Kilpailu juostiin sunnuntaina, ei lauantaina.
