Lotta Harala ja Reetta Hurske saivat kielteistä palautetta apurahauudistuksesta – heidät jätettiin huomiotta

Riikka Pakarinen toimii Suomen Urheiluliiton puheenjohtajana. Kuva: Tomi Natri / All Over Press

Lue tiivistelmä

Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen kritisoi Opetus– ja kulttuuriministeriön uutta apurahajärjestelmää, joka on vähentänyt tuensaajien määrää 162:sta 76:een.

Yleisurheilijat ovat kärsineet, sillä apurahansaajien määrä on laskenut 41:stä 16:een ja rahasumma on vähentynyt kolmanneksella.

Pakarisen mukaan muutos suosii ei-olympialajeja ja jättää huomiotta nuoret lupaavat huippu-urheilijat sekä EM-tason menestyjät.

Apurahan ulkopuolelle ovat jääneet muun muassa EM-hallimestari Reetta Hurske sekä monet nuoret eurooppalaisella tasolla menestyneet urheilijat.

Näytä lisää

Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen on voimakkaasti kritisoinut Opetus- ja kulttuuriministeriön kesälajien urheilijoiden apurahapäätöksiä.

Pakarinen kirjoitti asiasta kolumnin Urheiluliiton verkkosivuille.

Rahanjakoa on muutettu niin, että nyt painotetaan urheilijoita, jotka ovat oman lajinsa huipulla. Rahanjakoa on myös keskitetty pienemmälle määrälle urheilijoita, mikä on johtanut merkittävään katoon monilla lajeilla.

Viime vuonna apurahaa myönnettiin 162 urheilijalle, tänä vuonna 76:lle. Pakarinen kiittää uudistuksessa sitä, että osalle urheilijoista on myönnetty apurahapäätös suoraan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kuitenkin yleisurheilun osalta hän on pahoillaan.

Tänä vuonna vain 16 yleisurheilijaa saa apurahan, kun vuosi sitten luku oli 41, ja yleisurheilijoille jaettu rahasumma on kolmanneksen vähemmän. Esimerkiksi Senni Salminen, Lotta Harala ja Reetta Hurske ovat jääneet apurahan ulkopuolelle.

– Ensinnäkin apurahojen keskittämisen tavoite on parantaa suomalaista olympiamenestystä. Nyt kohdennuksessa ei oteta huomioon, onko kyseessä olympialaji vai ei – ja apurahoja on jaettu varsin avokätisesti ei-olympialajien edustajille, Pakarinen kirjoittaa.

Pakarinen ei mainitse lajeja erikseen, mutta tuensaajien harventuneessa joukossa oli esimerkiksi viisi keilaajaa ja seitsemän suunnistajaa. Kumpikaan ei ole olympialaji.

Lotta Harala ja Reetta Hurske EM-hallikisoissa keväällä 2025. Kuva: Mikko Gynther

Pakarinen toteaa, että esimerkiksi vuoden 2023 EM-hallimestari Hurske jäi ilman apurahaa. 60 metrin aitajuoksu ei ole olympialaji, mutta puheenjohtaja huomauttaa, että siinä kilpaillaan hallikisoissa EM- ja MM-tasolla.

Pakarinen kritisoi, että uusien kriteerien mukaisessa tehtävässä ei ole onnistuttu ”aukottomasti”. Hän harmittelee, että uuden kriteeristön myötä moni yleisurheilija on jäänyt valitsijoiden näkökulmasta maailman huipun ulkopuolelle, ja hän on ”useammankin kärkiyleisurheilijamme kohdalla eri mieltä”.

– 12 000 euron apurahan kriteeri on lähivuosien top-8 -sijoitukset globaaleissa arvokilpailuissa, minkä arvioiminen ja ennustaminen on varsin epävarmaa ja erityisesti subjektiivista.

Lisäksi Pakarinen korostaa, että apurahavalinnoissa olisi tärkeää miettiä myös eri lajien asemaa yhteisten kokemusten luojana Suomessa. Hänen mielestään yleisurheilu globaalina lajina tukee tätä tarkoitusta vahvasti.

– Topi Raitasen EM-kulta 3 000 metrin esteissä herätti monilla kotisohvilla tunteita, vaikka kyseessä ei ollut globaali arvokilpailu. Nyt moni ensi kesän potentiaalinen EM-mitalisti, kuten Lotta Harala, Aku Partanen tai Senni Salminen, on jäänyt ilman apurahaa, ja tässä on vain muutama esimerkki. Listaa voisi jatkaa.

Pakarinen toteaa myös, että nuorten urheilijoiden asema heikkenee hänen mielestään merkittävästi uudistuksen myötä, kun nuorten matalampaa apurahaa ei enää ole.

– Nyt monet potentiaaliset jo eurooppalaisellakin tasolla menestyneet nuoret, kuten esimerkiksi Emilia Kangas, Eemil Porvari tai Kasperi Vehmaa, eivät saa ollenkaan apurahoja. On melkoisen kova linjaus sanoa, etteikö seuraavan 2-6 vuoden aikana esimerkiksi näistä urheilijoista voisi kehittyä selvästi maailman top-8 urheilijoita.