Lotta Harala saavuttaa ennätyksiä 33-vuotiaana – asiantuntija korostaa: ”Ei ole itsestäänselvyys”

Hallikisojen 60 metrin aitojen kolmas sija sai Lotta Haralan hymyilemään. Kuva: Petr Sznapka / CTK / MVPhotos

Suomen aituritähti Lotta Haralalla menee hyvin.

Harala juoksi tiistaina Tshekin hallikisoissa 60 metrin aitojen alkuerässä uuden henkilökohtaisen ennätyksensä aikaan 7,94. Tämä on historian kolmanneksi paras suomalaistulos.

Saman kilpailun finaalissa suomalaistähti sijoittui kolmanneksi ajalla 7,96.

Tammikuussa Harala rikkoi toisen ennätyksensä, nyt 60 metrin sileällä. Tampereen Pirkkahallissa hänen aikansa oli 7,46, mikä riitti finaalin voittoon.

PIKA-Aiturin vire on ollut viime aikoina erinomainen. Yleisurheiluasiantuntija Lauri Hollo myöntää, että tämä on pieni yllätys.

– Tason ylläpitäminen korkealla ja oman tason nostaminen ei ole itsestäänselvyys. Erityisesti nopeusvoimalajissa ja vielä tuossa iässä, Hollo toteaa.

Asiantuntija korostaa Haralan suurta vahvuutta, joka on hänen tasaisuutensa kilpailuissa.

– Hänellä ei esiinny niin sanottuja ohijuoksuja. Kun tekniikka on huippuluokkaa, hän pystyy lähes aina suorittamaan fyysisen potentiaalinsa ylärajoilla, Hollo selittää.

– Ja jos hän loukkaantuu, hän kuntouttaa itsensä huolellisesti ja pääsee nopeasti takaisin hyvään kisakuntoon. Harala on aina päässyt hyvään kuntoon vaikeuksista huolimatta.

Haralan hymy oli herkässä myös Tampereen hallikisoissa tammikuussa. Kuva: Jussi Eskola

Harala valmentaa nykyisin itseään. Hollo pitää tätä erinomaisena tilanteena.

– Minulla on käsitys, että Lotta on useamman vuoden ajan enemmän tai vähemmän päättänyt, miten hän harjoittelee.

Hollo näkee Haralan urheilijana, jolle tyypillinen valmentaja ei sovi. Tällainen valmentaja rakentaa päivittäisen ohjelman, jota seurataan lähes orjallisesti.

– Ja nyt, kun nähdään, että se tuottaa tulosta, en usko, että Lotan harjoittelussa tulee tapahtumaan muutoksia.

– Kuuluisa sanonta on, että ”valmentajan tärkein tehtävä on tehdä itsestään tarpeeton”. Lotan kohdalla näin on käynyt, ja vanhat valmentajat ovat siirtyneet ikään kuin taustajoukoiksi.

Hollo nostaa esiin vielä yhden Haralan vahvuuden, joka tuo tulosta tänäkin päivänä.

– Lotta on ollut monilahjakas urheilija nuoresta pitäen.

Pika-aiturina tunnettu Harala voitti Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla pituushypyn pronssia vuonna 2009.

Pituushyppy oli tuolloin Haralan päälaji. Sen jälkeen hän alkoi keskittyä aitajuoksuun. Vaihto osoittautui kannattavaksi, sillä Harala on 100 metrin aitojen Suomen ennätysnainen ja olympiaedustaja vuodelta 2024.

Helpolla Harala ei ole tähän pisteeseen päässyt.

– Haralalla oli hieman haastavammat vuodet vuosina 2019–2020. Ajattelin silloin, että Lotan iän kääntyessä pian 30 paremmalle puolelle, tulokset eivät enää paranisi ja hänen kantti pettäisi, Hollo muistelee.

Harala edusti Suomea 2024 Pariisin olympialaisissa. Kuva: Juha Salminen / HS

Näin ei kuitenkaan käynyt, ja Harala rikkoo omia ennätyksiään vielä 33-vuotiaana.

– On ollut hienoa seurata, että hän on noussut uudelle tasolle. Tuo tason saavuttaminen vaatii valtavasti työtä ja elämän suunnittelua urheilemisen ehdoilla.

– Mutta nyt vaikuttaa siltä, että Harala urheilee viimeisiä vuosiaan täysillä, Hollo toteaa.

Riittääkö Haralan voimat vielä vuoden 2028 kesäolympialaisiin? Hän olisi tuolloin 36-vuotias. Hollo pohtii asiaa ja päätyy tuttuun johtopäätökseen.

– Ikä on onneksi vain numero.