Jacques Freitag iloisella tuulella helmikuussa 2004. Kuva: Pekka Saarinen
Lue tiivistelmä
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Urheilumanageri Jukka Härkösen elämäkertakirjassa kerrotaan korkeushyppääjä Jacques Freitagin traagisesta tarinasta.
Freitag voitti maailmanmestaruuden Pariisissa 2003, mutta ajautui huumeriippuvuuteen, ja hänet ammuttiin 42-vuotiaana Etelä-Afrikassa 2024.
Härkönen ja hänen yhtiökumppaninsa Peet van Zyl maksoivat yli 10 000 dollarin edestä vieroitushoitoja, mutta ne eivät pelastaneet hyppääjää.
Kirjan mukaan Freitag ammuttiin teloitustyylillä maksamattomien huumevelkojen vuoksi, eikä tekijöitä ole saatu kiinni.
Näytä lisää
Komean uran urheilumanagerina tehneen Jukka Härkösen torstaina julkistettavan elämäkertateoksen Kilsoja, kunniaa ja kyyneleitä – urheilumanagerin muistelmat (Teos) traagisin tarina liittyy eteläafrikkalaiseen korkeushyppääjään Jacques Freitagiin.
Hyppääjähujoppi voitti maailmanmestaruuden Pariisissa 2003, mutta ajautui pian huonoon seuraan ja joutui huumehelvettiin.
Pretoriassa asunut Freitag katosi kesällä 2024, minkä jälkeen Härkösen pitkäaikainen yhtiökumppani Peet van Zyl soitti Suomeen ja kertoi pelkäävänsä pahinta.
– Löysin ihmelapsen sattumalta Etelä-Afrikan-matkallani vuonna 1999, ja nyt hänet pitäisi löytää uudelleen, Härkönen kertoo kirjassa.
Pari viikkoa myöhemmin Freitag löydettiin ammuttuna hautausmaalta. Hän oli kuollessaan 42-vuotias.
Härkönen tutustui vuosituhannen vaihteessa nuoreen hyppääjään, jonka lahjakkuudella ei ollut rajoja.
– Pariisin MM-kullan jälkeen olin varma, että Jacq rikkoo Javier Sotomayorin korkeushypyn maailmanennätyksen 245, ja ilman huumeita se olisi ollut mahdollista, Härkönen kirjoittaa.
Addiktio ei ollut sattumaa. Syyt olivat syvemmällä Freitagin lapsuudessa. Hän menetti isänsä traagisesti 10-vuotiaana tavalla, jonka julmia yksityiskohtia Härkönen ei kerro.
Härkönen kuuli huhuja suojattinsa huumekokeiluista ensimmäisen kerran syksyllä 2003. Hyppääjä kielsi kaiken – ja piilotti totuuden. Luottamus oli koetuksella.
– Ihmiselle pitää pystyä antamaan anteeksi ja suoda toinen mahdollisuus, Härkönen kirjoittaa.
Pariisin MM-kullan jälkeen olin varma, että Jacq rikkoo Javier Sotomayorin korkeushypyn maailmanennätyksen 245, ja ilman huumeita se olisi ollut mahdollista.
Jacques Freitag hyppäsi Tampereella Tähtien kisoissa helmikuussa 2005. Kuva: Mika Kanerva
Freitagille niitä annettiin enemmän kuin kaksi. Härkönen ja van Zyl maksoivat yli 10 000 dollarin edestä vieroitushoitoja, mutta ne eivät pelastaneet narkomaania.
– On vaikea ymmärtää, kuinka nopeasti ihminen voi jäädä huumekoukkuun, Härkönen päivittelee.
Härkönen kertoo nähneensä Freitagin viimeisen kerran keväällä 2015 Pretoriassa. Hän oli poistumassa harjoituskeskuksesta huomatessaan entisen suojattinsa kadulla.
”Jacqilla oli jalassaan varvassandaalit ja päällään nuhjaantuneet shortsit ja likainen t-paita. Kävelin hänen luokseen ja yritin kysellä, miten hänellä menee. Jacq ei ollut halukas juttelemaan mistään. Kun olin yrittänyt aikani, Jacq kysyi, olisiko minulla antaa sataa randia. Se on euroissa reilu vitosen. Annoin, ja Jacq käveli pois. Istuin läheisen kaupan edessä olevalle penkille ja itkin.”
Härkönen kertoo kirjassa Freitagin viimeisistä viikoista. Kyse oli huumeveloista ja kun niitä ei hoidettu, Freitag ammuttiin teloitustyylillä.
”Jacqin mestanneet ovat yhä vapaalla jalalla eivätkä todennäköisesti koskaan jää kiinni. Peetin [van Zyl] poliisilähteiden mukaan paikallinen kartelli oli vaatinut Jacqia kuittaamaan huumevelkansa ja ampumaan erään henkilön tilaustyönä.”
Härkösen kirjassa kerrotaan muistakin huumetapauksista, mutta mikään niistä ei musertanut manageria samalla tavalla kuin Freitagin traaginen kohtalo.
