DF File Photo.
Talouskasvun indikaattorin (CCI) tasoluku oli lokakuussa -9,7, kun se oli syyskuussa -4,9 ja elokuussa -3,0, kertoo Tilastokeskus.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Yksi vuosi sitten lokakuussa CCI:n arvo oli -7,6. Indikaattorin pitkäaikainen keskiarvo vuodesta 1995 on -2,9.
Lokakuussa luottamus talouteen oli suurinta Helsingin seudulla (CCI -3,0) ja pienintä Pohjois-Suomessa (-13,4). Sosioekonomisista ryhmistä korkeamman palkansaajat olivat melko optimistisia (1,9). Työttömät (-21,2) ja eläkeläiset (-19,7) puolestaan suhtautuivat talouden kehitykseen lokakuussa hyvin kielteisesti.
Naisilla talousluottamus (–13,5) oli lokakuussa edelleen selvästi heikompaa kuin miehillä (–5,9).
Lokakuussa kuluttajien näkemykset omasta ja erityisesti Suomen taloudesta heikkenivät edelleen.
Kuluttajien näkemykset nykyisestä taloudesta ja odotukset sen kehitykselle 12 kuukauden päästä olivat lokakuussa erittäin heikot. Odotukset Suomen talouden kehitykselle olivat myös maltillisia.
28 prosenttia kuluttajista arvioi lokakuussa, että oma talous oli kyselyhetkellä heikompi kuin vuotta aiemmin. Vähemmän kuluttajia, eli 22 prosenttia, koki oman taloutensa olevan parempi kuin vuotta aiemmin.
Peräti 61 prosenttia kuluttajista arvioi lokakuussa, että Suomen taloustilanne oli nyt heikompi kuin vuotta aiemmin, ja vain 13 prosenttia piti sitä vahvempana.
Lokakuussa vain viidesosa, 22 prosenttia kuluttajista odotti Suomen taloustilanteen paranevan seuraavan 12 kuukauden aikana, kun taas 40 prosenttia arveli maan talouden heikkenevän. Yhteensä 26 prosenttia kuluttajista uskoi lokakuussa oman taloutensa paranevan ja 21 prosenttia pelkäsi sen heikkenevän vuoden kuluessa.
Työttömyys ja sen uhka
Kuluttajien odotukset yleisen työttömyystilanteen kehitykselle Suomessa olivat jälleen hieman synkempiä. Vain 23 prosenttia kuluttajista odotti työttömyyden vähenevän seuraavan vuoden aikana, ja lähes puolet, 47 prosenttia, uskoi sen kasvavan.
Lokakuussa työllisten kuluttajien arvio oman työttömyys- tai lomautusriskistä oli edelleen korkea. Vain kuusi prosenttia työllisistä uskoi oman riskinsä pienentyneen ja 29 prosenttia arveli riskin kasvaneen. Toisaalta 35 prosenttia työllisistä koki lokakuussa, että heitä ei uhannut työttömyys ollenkaan.
Kuluttajahinnat
Kuluttajien jo korkeiksi arvioimat inflaatioarvioit kyselyhetkellä ja hintakehitykselle yhden vuoden kuluttua nousivat lokakuussa.
Kuluttajat arvioivat lokakuussa kuluttajahintojen nousseen 5,2 prosenttia edellisvuoden lokakuuhun verrattuna ja nousevan 4,6 prosenttia seuraavan vuoden aikana.
Kaksi kolmasosaa kuluttajista, 66 prosenttia, arvioi kuluttajahintojen nousseen paljon tai melko paljon kuluneen vuoden aikana, ja peräti 70 prosenttia odotti hintojen nousevan vähintään samaa tahtia myös tulevina kuukausina.
Taloudellinen tilanne, säästäminen ja lainanotto
Lokakuussa aikaa pidettiin entistä huonompana lainan ottamiseen ja erittäin epämukavana säästämiseen. Vain 18 prosenttia kuluttajista piti aikaa suotuisana lainan ottamiselle ja 36 prosenttia säästämisen kannattavaksi. Vaikka intentionaalisuudet lainan ottamiseen olivat laskeneet, ne olivat lokakuussa edelleen pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. 16 prosenttia kuluttajista suunnitteli lainan ottamista yhden vuoden kuluessa.
Kuluttajien arviot omasta taloudellisesta tilanteesta heikkenivät lokakuussa hieman tavallista vähemmän. Samalla kuluttajat arvioivat, että säästämismahdollisuudet olisivat tulevaisuudessa tavallista heikompia. 55 prosenttia kuluttajista oli pystynyt laittamaan rahaa sivuun ja 66 prosenttia uskoi pystyvänsä tekemään niin seuraavan 12 kuukauden aikana.
Kulutus ja suunnitelmat suurhankinnoista
Näkemykset ajankohdasta, joka olisi suotuisa kestokulutustavaroiden ostamiseen, muuttuivat lokakuussa jälleen synkemmiksi. Vain 12 prosenttia kuluttajista piti aikaa suotuisana kalliiden hankintojen tekemiselle.
Kuluttajien suunnitelmat kestokulutustavaroihin käytettäväksi rahaksi vähenivät selvästi elokuussa. Lokakuussa 11 prosenttia kuluttajista arvioi kasvattavansa ja 40 prosenttia vähentävänsä kestokulutustavaroihin käytettyjä kulujaan seuraavan 12 kuukauden aikana.
Lokakuussa auton ostaminen vuoden kuluessa kiinnostui hieman vähemmän kuluttajia kuin keskimäärin. Asunnon ostamisesta tai omakotitalon rakentamisesta oli selvästi vähemmän suunnitelmia kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Lisäksi asunnon remontointi oli hyvin vähäistä lokakuussa.
Lokakuussa 13 prosenttia kuluttajista aikoikin tai mahdollisesti ostaa auton seuraavan 12 kuukauden aikana. Vain 10 prosenttia kuluttajista harkitsi asunnon ostamista tai talon rakentamista. 14 prosenttia kuluttajista suunnitteli käyttävänsä rahaa asunnon remontointiin seuraavan 12 kuukauden aikana.
Tiedot perustuvat Kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1 171 Suomessa asuvaa henkilöä 1.–18. lokakuuta.
