Hallitusus esitti eduskunnalle kolmannen lisätalousarvion vuodelle 2026

Kuva: Suomen eduskunta. Kuvataiteilija Hanne Salonen.

Hallitus esitti torstaina eduskunnalle kolmannen lisätalousarvioesityksensä vuodelle 2026, virallinen tiedote kertoo.

Esityksen mukana tulee muun muassa menoja afrikkalaisen sikataudin torjuntaan. Esityksessä on myös lisäys tuloprognoseihin.

Kolmannen lisätalousarvioesityksen mukaan määrärahatarve kasvaa 139 miljoonalla eurolla, kun taas todelliset tulot kasvavat 585 miljoonalla eurolla. Yhteensä nämä pienentävät valtion nettovelkaantumisvaatimusta 446 miljoonalla eurolla.

Kun huomioon otetaan velanhallintakohdat sekä tulojen ja määrärahoiden muutokset, valtion nimellinen nettovelkaantuminen vuonna 2026 on arviolta 13,6 miljardia euroa. Arvio ei sisällä Kansainvälisen asuntorahaston (noin 2,3 miljardia euroa) purkamiseen liittyvää kertaluonteista tulontunnustusta, jolla ei ole vaikutusta velkaantumisvaatimukseen.

Hallitus ehdottaa tuloprognostisen lisäyksen olevan 585 miljoonaa euroa ja verotulojen lisäyksen 1 058 miljoonaa euroa. Uusi arvio perustuu valtiovarainministeriön syyskuussa julkaisemaan makrotaloudelliseen ennusteeseen ja viimeisimpiin kertymätietoihin. Esitys sisältää lisäyksiä ansiotulo- ja pääomatuloverotuloissa (316 miljoonaa euroa), yhteisöverotuloissa (221 miljoonaa euroa), perinta- ja lahjaveroissa (330 miljoonaa euroa), arvonlisäverotuloissa (294 miljoonaa euroa) sekä apteekkiverotuloissa (6 miljoonaa euroa).

Esityksessä on vähennyksiä valmisteverotuloissa (108 miljoonaa euroa) ja korkoverotuksessa (21 miljoonaa euroa).

Ehdotetaan erilaisten tulojen lisäystä 438 miljoonalla eurolla. Esityksessä on vähennys valtion osinkotuloissa, pääomien palautuksissa ja osakkeiden myyntituloissa yhteensä 911 miljoonaa euroa. Vähennys johtuu ajoituseroista hallituksen investointiohjelman rahoituksessa.

Yhteensä 3,4 miljoonaa euroa ehdotetaan Eläinlääkintävirastolle, Riista- ja kalatalouskeskukselle sekä eläinlääkintä- ja eläintautien torjuntamenoihin afrikkalaisen sikataudin torjumiseksi.

Ehdotetut lisäykset kohdistettaisiin taudin torjunnasta aiheutuviin henkilöstökuluihin, neuvontaan, koulutukseen ja metsästyksen sekä riistanhoidon yhdistysten ansalaitteiden hankintaan. Lisäykset kohdistettaisiin myös erämaaetsintöihin ja metsästysoperaatioihin liittyviin kuluihin sekä kuolleiden sikojen etsintään käytettyihin välineisiin ja eläintautihälytysten antamiseen.

Esityksessä on 80 miljoonan euron määräaikavalta EU:n johtaman tekoälyn gigatehtaan hankintaan. Tavoitteena on rakentaa yksi keskikokoinen tekoälyn gigatehdas Suomeen. Kilpailutuksen kautta valittu yrityskonsortio rakentaisi ja ylläpitäisi gigatehdasta.

Esityksessä on Ukrainan 2023-määräaikavallan lisäys 3 miljoonalla eurolla, jota käytetään Suomen Ukrainalle toimittaman puolustusmateriaalin korvaamiseen. Vastaavasti ehdotetaan Ukrainan tarpeisiin liittyvien kotimaisen teollisuuden hankintojen (UKR 2024) määräaikavallan vähentämistä noin 11,6 miljoonalla eurolla. Vähennys toteutetaan siirtämällä vastaava määräosa kohtaan 27.01.66 (Jäsenmaksut ja rahoitusosuudet) Euroopan rauhan tukirahastosta maksettavien palautusten vuoksi.

Suomalaisten hävittäjälentokoneiden hankintaa (Squadron 2020) ehdotetaan lisättäväksi 152,2 miljoonalla eurolla kattamaan vuonna 2027–2029 syntyvät sopimusmuutosten aiheuttamat kulut. Puolustusmateriaalin kehityksen (PVKEH 2026) määräaikavallan kokonaissummaa ehdotetaan lisättäväksi 62 miljoonalla eurolla. Määräaikavalta on tarkoitettu käytettäväksi vuosina 2028–2029. Lisäykset Squadron 2020 – ja PVKEH 2026 -määräaikavalloissa rahoitetaan yleisen hallinnon finanssisuunnitelman yhteydessä keväällä 2026 hyväksytyillä määräosilla.

Esityksessä on 22,7 miljoonaa euroa kiireellistä rahoitusta maanviljelijöille Lähi-idän kriisistä johtuvien erityisten taloudellisten toimintakykyhaasteiden vuoksi. 5,1 miljoonaa euroa tästä summasta rahoitetaan EU:n varoista.

Esityksessä on 10 miljoonan euron määräaikavalta Turun ratikkalinjan jatkosuunnitteluun ja Turun joukkoliikenneväylän modernisointiin hallituksen ja Turun kaupungin välisen maankäyttö-, asumis- ja liikennesopimuksen mukaisesti.

Ehdotetaan, että valtio osallistuu korkeintaan 3 miljoonalla eurolla perustettavan säätiön peruspääomaan, jonka tarkoituksena on turvata Vanhan ylioppilastalon kulttuuriperintö ja sen käyttö kulttuuritarkoituksiin.

Esityksessä on 2,7 miljoonaa euroa Vaasan yliopiston tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä tutkimusinfrastruktuurin vahvistamiseen.

Suomen Akatemian määrärahaa yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen ehdotetaan lisättävä 3,9 miljoonalla eurolla. Lisäys toteutetaan siirtämällä se sosiaali- ja terveysministeriön osastosta.

Ehdotetaan opintotukien nettolisäystä 13 miljoonalla eurolla. Lisäys johtuu opintotukien ja koulumatkatukien saajien määrän kasvusta. Ehdotetaan valtion takausvastuuvelvoitteiden vähentämistä opiskelijalainoissa 21,2 miljoonalla eurolla.

Esityksessä on 9 miljoonan euron lisäys laivaliikenteen kilpailukyvyn parantamisesta annettuun lakiin perustuvaan tukeen. Tarvearviota on tarkistettu alusten kaluston muutosten, suurempien alusten suurempien miehistöjen ja korkeampien miehistökulujen vuoksi.

Ehdotetaan uusiutuvan energian tuotantotuen määrärahan vähentämistä 11,5 miljoonalla eurolla tarkistetun tarvearvion perusteella.

Ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä kotouttamisen edistämisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Lisäys johtuu väliaikaisen suojelun saajien odotettua suuremmasta määrästä ja hyvinvointialueille myönnettyjen erityiskulujen kasvusta.

Ehdotetaan asumistukemenojen vähentämistä 50 miljoonalla eurolla saajamäärien muutosten vuoksi.

Esityksessä on vähennys valtion osuudesta ansioperusteisissa työttömyysturvamenoissa 37 miljoonalla eurolla saajamäärien laskun vuoksi.

Ehdotetaan valtion osuuden vähentämistä perusturvan komponentissa työttömyysturvassa 100 miljoonalla eurolla. Muutos johtuu muun muassa kuntien rahoitusvastuun kasvamisesta, kun työttömyys jatkuu.

Ehdotetaan 301 miljoonan euron lisäystä valtion velan korkomenoihin. Korkoprognostia on tarkistettu todellisten korkomenojen, todellisen velkaantumisen ja korkojen kehityksen mukaisesti.