Tiedosto: Suomen eduskunta, kuvaaja Hanne Salonen.
Neljä puolueen hallitus esitti keskiviikkona toista lisäbudjettiehdotustaan vuodelle 2026 eduskunnalle, kertoi virallinen tiedote.
Toisessa lisäbudjettiehdotuksessa määrärahojen tarve kasvaa 420 miljoonalla eurolla, kun taas todelliset tulot lisääntyvät 131 miljoonalla eurolla.
Nämä yhdessä lisäävät valtion nettolainatarvetta 289 miljoonalla eurolla.
Lisäbudjetti sisältää työllisyystoimia, jotka on esitetty menokehyssessiossa, sekä investointeja droneja vastaan ja puolustukseen laajemmin.
Ehdotuksessa on myös tuloarvioiden nostaminen.
Nettolainan arvioidaan olevan vuonna 2026 lähes 11,1 miljardia euroa. Alijäämää vähennetään sisällyttämällä kansallisen asuntorahaston jäljellä olevat kassatulot, joka lakkautettiin 1. tammikuuta 2026, budjetin tuloihin.
Tämä ei kuitenkaan vähennä valtion lainanottoa. Ilman tätä kertaluonteista 2,3 miljardia euroa tuloina kirjattavaa erää alijäämä on 13,4 miljardia euroa.
Työllisyystoimet
Nuorten työllistämistukeen ehdotetaan yhteensä 20 miljoonan euron määrärahaa. Tämä summa riittäisi työllistämään vähintään 3 300 työtöntä nuorta. Nuorten työttömyyden ehkäisyyn ehdotetaan 15 miljoonaa euroa kokeiluille. Lisäksi 4 miljoonaa euroa ehdotetaan kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden lisärekrytointiin valtionhallinnossa.
Lisäksi pitkäaikaistyöttömille ehdotetaan yhteensä 20 miljoonaa euroa osaamisvoucheriin liittyvien kustannusten kattamiseen.
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 44 miljoonan euron lisärahoitusta ja poliisille 6,2 miljoonaa euroa droneja vastaan -kyvykkyyksien vahvistamiseksi. Rajavartiolaitoksen UXV30-hankkeelle, joka on perustettu miehittämättömien valvontajärjestelmien hankintaa ja käyttöönottoa varten, ehdotetaan lisäksi 170 000 euroa.
Puolustusvoimille ehdotetaan 25 miljoonan euron lisärahoitusta materiaalin ylläpitoon ja joukkojen varustamiseen. Puolustusministeriön toimintakyvyn parantamiseksi kehittyvässä turvallisuusympäristössä ehdotetaan 2 miljoonan euron lisäystä, joka katettaisiin siirrolla puolustusvoimien toimintamenoista.
Ehdotuksiin sisältyy noin 1 057 miljoonan euron lisäys vuoden 2026 puolustusmateriaalihankintavaltuuteen (PVKEH 2026), jota käytetään puolustusmateriaalihankintoihin vuosina 2026–2032. Vuonna 2026–2028 lisättyjen hankintavaltuuksien maksamista varten 562 miljoonaa euroa katetaan aikaisemmin myönnetyistä määrärahoista. Kotimaisen puolustusteollisuuden tukemiseen ehdotetaan 18,3 miljoonaa euroa, mikä sisältää aikaisemmin puolustusmateriaalihankintoihin budjetoidun määrärahan perumisen ja uudelleenbudjetoinnin.
Ukrainaa tukevien hankkeiden osallistumiseen ehdotetaan 44,3 miljoonan euron lisärahoitusta. Hallitus ehdottaa myös kotimaisesta teollisuudesta hankintavaltuuden nostamista Ukrainan tarpeiden täyttämiseksi (UKR 2024) 50 miljoonalla eurolla, mikä nostaisi vuoden 2026 puolustusmateriaalihankintamäärärahaa vastaavalla summalla.
Hallitus ehdottaa 96,8 miljoonan euron lisäystä puolustusvoimien hankintavaltuuteen Ukrainan tukemiseksi (UKR 2023), joka on tarkoitettu Ukrainalle toimitettujen puolustusmateriaalien korvaamiseen osana 31. avustuspakettia.
Liittyvät maksut on aikataulutettu vuodelle 2028. Lisäksi ehdotetaan 5,7 miljoonan euron lisäystä puolustusvoimille koulutuksen ja materiaalituen kattamiseksi Ukrainalle.
Uusia liikennehankkeita käynnistetään
Vaasan väylän syventämiseen ehdotetaan 15 miljoonan euron budjettivaltuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa.
Vaasan satamaradan sähköistämiseen ehdotetaan 8 miljoonan euron budjettivaltuutta ja 0,8 miljoonan euron määrärahaa.
Päätien 6 parantamiseen liittyvään perusinfrastruktuurin hallintaan ehdotetaan 5,2 miljoonan euron määrärahaa Tolosenmäessä Kiteellä.
Tähtelän liittymän parantamiseen liittyvään perusinfrastruktuurin hallintaan ehdotetaan 1,2 miljoonan euron määrärahaa. Tavoitteena on lisätä investointeja Inkoon alueella.
Hallitus ehdottaa jo myönnettyjen budjettivaltuuksien säätämistä seuraavasti:
Turun satamaradan reitityshankkeen budjettivaltuutta ehdotetaan nostettavaksi 8 miljoonalla eurolla 19 miljoonaan euroon.
Oulun matkustajaraidepiha -hankkeen budjettivaltuutta ehdotetaan nostettavaksi 9,6 miljoonalla eurolla 34,1 miljoonaan euroon.
Päätien 8 Edsevö–Lepplax -hankkeen budjettivaltuutta ehdotetaan nostettavaksi 2,2 miljoonalla eurolla 26,2 miljoonaan euroon.
Hallitus ehdottaa rahoitusta muille uusille liikennehankkeille seuraavasti:
Päätien 6 Keltti-sillan hankkeelle Kouvolassa ehdotetaan 20,8 miljoonan euron budjettivaltuutta ja 10 miljoonan euron määrärahaa.
Päätien 9 Vartiala–Riistavesi Kivisalmi sillan hankkeelle Kuopiossa ehdotetaan 12,6 miljoonan euron budjettivaltuutta ja 0,3 miljoonan euron määrärahaa.
Päätien 21 Tengeliönjoki-siltojen perusinfra-hallintaan ehdotetaan 3,3 miljoonan euron määrärahaa.
Päätien 92 Karigasniemen siltojen perusinfra-hallintaan ehdotetaan 1 miljoonan euron määrärahaa.
Lisäksi ehdotetaan useiden aiemmin päätettyjen liikennehankkeiden budjettivaltuuksien nostamista. Lisärahoitustarve katettaisiin osittain muista hankkeista säästyneillä määrärahoilla.
Määrärahojen lisäykset maahanmuuttoon liittyen
Suomen maahanmuuttoviraston toimintamenoihin ehdotetaan 4,2 miljoonan euron lisäystä kansalaisuuslain muutosehdotusten valmistelun rahoittamiseksi. Ulkomaalaislain muutokseen liittyviin kertaluonteisiin kustannuksiin ehdotetaan 2 miljoonaa euroa. Lisäksi maasta poistamiseen ja siirtoihin liittyviin menoihin ehdotetaan 1,5 miljoonaa euroa.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä vastaanottopalveluiden asiakkaille maksettaviin etuuksiin ehdotetaan 82 miljoonan euron määrärahan lisäystä. Arvioidun määrärahan tarpeen kasvu johtuu päivitetystä maahanmuuttovisiosta ja siihen liittyvästä arvioidusta vastaanottokäytännön ihmisten määrästä.
Muut muutokset
Vastaanottokustannusten lisäksi lisäbudjettiehdotuksessa on useita muita tarkennuksia määrärahojen tarpeisiin. Esimerkiksi verojen korkokustannusten arvioita ehdotetaan nostettavaksi 77,5 miljoonalla eurolla, kun taas uusiutuvan energian tuotantotukeen ehdotetaan 69 miljoonan euron vähennystä sähkön markkinahinnan muutosten vuoksi.
Tuomioistuimille ehdotetaan 4,7 miljoonan euron ja syyttäjälaitokselle 2,2 miljoonan euron lisärahoitusta työtaakan vähentämiseksi. Oikeushallinnan resurssitarpeita ja niiden suhteellisuutta arvioidaan tarkemmin hallituksen oikeushallintoa käsittelevässä raportissa, joka on parhaillaan valmistelussa. Lisäksi hallitus käynnistää ulkoisen arvioinnin oikeushallinnan resurssien riittävyydestä ja kohdentamisesta, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Ulkoinen arviointi koordinoidaan hallituksen oikeushallintoa käsittelevän raportin valmistelun kanssa, ja sen tulokset täydentävät hallituksen raportin tuloksia.
Suomen arkkitehtuuri- ja muotoilumuseolle ehdotetaan 58,5 miljoonan euron takausvaltuutta.
Suomen kansallisteatterin päärakennuksen kuiva sprinklerijärjestelmän ja kuparikaton remonttiin ehdotetaan noin 7,6 miljoonan euron määrärahaa.
Olympiarahastolle ehdotetaan 2 miljoonan euron määrärahaa, joka vastaa sen keräämiä yksityisiä varoja.
Petojen aiheuttamien vahinkojen korvauksiin ehdotetaan 4,4 miljoonan euron lisäystä, jotta voidaan täysin korvata 2025 suurpetojen aiheuttamat vahingot poroille.
Suomen riistakeskukselle ehdotetaan 227 000 euroa varattavaksi hanhien ja suurten mustakormoranien käsittelyyn liittyvien poikkeuslupien käsittelyyn sekä tarvittaviin tietojärjestelmien muutoksiin, jotka johtuvat lajin metsästettäväksi muuttamisesta syksyn 2026 suojeluhankkeessa.
Saimaannorpan suojelun kalastusoikeusrajoitussopimusten laajentamisen aiheuttamien kustannusten kattamiseksi ehdotetaan 110 000 euroa.
Suomen uutistoimistolle (STT) ehdotetaan noin 1 miljoonan euron harkinnanvaraista valtionavustusta peruspalvelun turvaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.
Valtion hätähuoltovaroille ehdotetaan 10 miljoonan euron määrärahaa turvevarastoinnin hätätilanteita varten.
Energiankäytön parantamiseen liittyviin remontteihin ehdotetaan 25 miljoonaa euroa ympäristöministeriön pääotsikon alla.
Hallitus viimeistelee ehdotusta ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön uhreille sekä varmistaa riittävät resurssit.
