Suomi tavoittelee suurempaa roolia Euroopan datakeskusten kasvussa.

Suomi tavoittelee suurempaa roolia Euroopan datakeskusten kasvussa. 1

Pixabay File Photo.

Suomi pyrkii vahvistamaan asemaansa Euroopan nopeasti kasvavassa datakeskusmarkkinassa, kun tekoälyn, pilvipalveluiden ja tietoturvatarpeiden kasvu lisää kysyntää uudelle digitaaliselle infrastruktuurille, raportoi Xinhua.

Maanantaina pohjoismainen datakeskusoperaattori atNorth ilmoitti laajentavansa FIN02-laitostaan Espoossa.

Hanke seuraa TikTokin äskettäistä miljardin euron investointia datakeskukseen Lahdessa, Helsingistä pohjoiseen, sekä vastaavaa projektia Kouvolassa, kaakkois-Suomessa, viime vuonna.

TikTok on todennut, että Suomi tarjoaa vahvan yhdistelmän digitaalista infrastruktuuria, puhdasta ja luotettavaa energiaa, tiukkaa tietohallintoa sekä osaavaa työvoimaa. Sen suomalaiset hankkeet ovat osa sen eurooppalaista tietoturvahanketta, Project Clover, joka pyrkii tallentamaan ja suojaamaan eurooppalaisten käyttäjien tietoja alueella.

Suomessa datakeskuksia nähdään yhä enemmän ei vain kaupallisina investointeina, vaan myös strategisena digitaalisen infrastruktuurin osana. Pääministeri Petteri Orpon on teettänyt kansallisen tiekartan, jonka on laatinut Veli-Matti Mattila, entinen teleoperaattori Elisan toimitusjohtaja, ohjaamaan alan kasvua osana laajempaa Tietotalouden Kasvuhanketta. Tiekartassa tarkastellaan, kuinka maa voi houkutella korkeaa lisäarvoa tuottavia datakeskusprojekteja.

Strategialla on laajempi eurooppalainen konteksti, paikalliset mediat raportoivat. Euroopan unioni on edistänyt datatiloja ja vahvempaa tietohallintoa lisätäkseen luottamusta tietojen jakamiseen ja vähentääkseen strategista riippuvuutta digitaalisessa taloudessa.

Samaan aikaan EU:n ja Yhdysvaltojen välinen tietojen siirto on pysynyt oikeudellisesti ja poliittisesti herkkinä, kun Euroopan unionin tuomioistuin kumosi Privacy Shield -kehikon vuonna 2020 Yhdysvaltojen valvontaan liittyvien huolien vuoksi. Vaikka uusi EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehys hyväksyttiin vuonna 2023, kysymys on pitänyt turvallisen eurooppalaisen tietoinfrastruktuurin korkealla poliittisella agendalla.

Kuitenkin investointibuumi on herättänyt keskustelua Suomessa sähkönkulutuksesta. Risto Siilasmaa, tunnettu suomalainen teknologiayrittäjä, on varoittanut liiallisesta innostuksesta datakeskusprojekteja kohtaan, sanoen, että kansainväliset houkuttelevat Suomea edullisella sähköllä. Kati ter Horst, ruostumattoman teräksen tuottaja Outokummun toimitusjohtaja, on myös varoittanut holtittomasta sähkönkulutuksesta.

Orpo on torjunut huolet siitä, että datakeskukset vaarantaisivat Suomen sähköhuollon. Hän kertoi liiketoimintalehti Kauppalehdelle maanantaina, että datakeskuksia ei tulisi pitää uhkana Suomen sähköhuollolle.

Mattilan tiekartan mukaan suomalaiset datakeskukset käyttivät noin 1,6 terawattituntia sähköä vuonna 2024, mikä on hieman alle 2 prosenttia kansallisesta kulutuksesta. Vuoteen 2030 mennessä niiden käytön odotetaan nousevan 5–6 terawattituntiin, eli 3–4 prosenttiin kokonaiskulutuksesta.

Datakeskustoiminta tuotti noin 200 miljoonaa euroa Suomen bruttokansantuotteeseen (BKT) vuonna 2025, kun taas alan rakentaminen vaikutti talouteen noin miljardin euron verran, raportoi Kauppalehti.