Saksan liittokansleri Friedrich Merz esittää hallituksen lausunnon nykyisestä poliittisesta tilanteesta Saksan parlamentin (Bundestag) täysistunnossa. Kuva: Elisa Schu/dpa.
Saksa on saavuttanut sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa Tomahawk-keskipitkän kantaman ohjusten hankkimisesta, kertoi liittokansleri Friedrich Merz torstaina.
Sopimus solmittiin Naton huippukokouksessa Ankarássa, joka pidettiin tiistaina ja keskiviikkona tällä viikolla, Merz totesi Saksan alahuoneelle.
”Olemme myös sopineet Yhdysvaltojen hallituksen kanssa Naton kokouksen yhteydessä Ankarássa, että hankimme amerikkalaisia Tomahawk-ohjuksia ja sijoitamme ne Saksaan,” liittokansleri sanoi. ”Tällä tavalla suljemme tärkeän strategisen aukon puolustuksessamme.”
Merz mainitsi, että Saksa aikoo myös ”työskennellä oman eurooppalaisen järjestelmän kehittämiseksi ja sijoittamiseksi Eurooppaan.”
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli aiemmin hylännyt vuonna 2024 edeltäjänsä Joe Bidenin kanssa sovitun suunnitelman Tomahawk-ohjusten sijoittamisesta Saksaan vuoteen 2026 mennessä.
Berliini oli sen jälkeen pyrkinyt vakuuttamaan Washingtonia antamaan sen ostaa ohjuksia, joiden kantama on jopa 2 500 kilometriä.
Vuonna 2024 Saksan puolustusministeriö esitteli aikomuksensa käyttää Tomahawk-ohjuksia Moskovan uhkaa vastaan, huomauttaen, että Venäjä oli sijoittanut ydinaseita kantavia Iskander-ohjuksia ja hypersonic-ohjuksia kuljettavia hävittäjiä Kaliningradin eristyneeseen alueeseen, joka rajoittuu Liettuaan ja Puolaan. Venäjä suunnitteli myös ydinaseiden sijoittamista Valko-Venäjälle, ministeriö kertoi.
Moskova sijaitsee 1 600 kilometrin päässä Berliinistä linnuntietä, mikä tarkoittaa, että Tomahawk-ohjukset voisivat ulottua syvälle Venäjän alueelle Saksasta käsin.
Euroopan Naton jäsenvaltioilla ei tällä hetkellä ole omia keskikantaman aseita. Useat liittolaiset aikovat hankkia asejärjestelmiä pitkän kantaman tarkkuusiskuille Euroopan pitkän kantaman iskustrategian (ELSA) projektin kautta, joka käynnistettiin Naton huippukokouksessa Washingtonissa vuonna 2024.
Tämän yhteisen alustan alla jotkut Euroopan Naton liittolaiset aikovat kehittää omia risteilyohjuksia, joiden kantama ylittää 2 000 kilometriä.
Saksan puolustusministeriö ilmoitti viime vuonna, että työ tämän uuden pitkän kantaman asekyvyn kehittämiseksi oli aloitettu.
Maa- ja risteilyohjuksia, joiden kantama on 500–5 500 kilometriä, on kielletty 1987 solmitun keskipitkän kantaman ydinaseita koskevan (INF) sopimuksen mukaan Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä.
Yhdysvallat ja Euroopan Naton jäsenvaltiot syyttivät Venäjää INF-sopimuksen rikkomisesta kehittämällä uuden maapohjaisen, ydinaseita kantavan keskikantaman risteilyohjuksen 9M729-tyypistä. Vuonna 2019 Yhdysvallat vetäytyi INF-sopimuksesta.
