Saksan liittokansleri Friedrich Merz (vas.) ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron tapaavat keskustellakseen EU-Länsi-Balkan huippukokouksen yhteydessä. Kuva: Kay Nietfeld/dpa.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat vaatineet EU:n laajentumisen nopeuttamista EU-Länsi-Balkan huippukokouksessa Montenegrossa, raportoi dpa.
”Euroopan unionin on osoitettava kykynsä laajentua ja halunsa laajentua,” Merz totesi perjantaina kokouksen avauksessa, johon osallistui 23 EU:n johtajaa sekä kuusi Balkanin valtion johtajaa, jotka tavoittelevat EU-jäsenyyttä.
Macron korosti alueen merkitystä Euroopan unionille. Hän mainitsi sen olevan suurta geopoliittista merkitystä, sillä Länsi-Balkan vaikuttaa myös Euroopan itsenäisyyteen energia- ja turvallisuuskysymyksissä sekä maahanmuuttoreiteissä.
Merz ja Macron matkustivat yhdessä Tivatiin Adrianmeren rannalle yhteisen ehdotuksen kanssa, jonka tavoitteena on tuoda ehdokasmaat lähemmäksi EU:ta nopeammin.
Suunnitelmien mukaan tiettyjen liittymiskriteerien täyttämisestä palkitaan asteittaisella pääsyllä EU:n sisämarkkinoille tai tarkkailijoiden lähettämisellä EU:n instituutioihin, mikä luo kannustimia nopeammille uudistuksille.
Kaksi johtajaa ehdottivat myös neuvotteluprosessin yksinkertaistamista. Tällä hetkellä yli 100 menettelyvaihetta on vaadittava, ja jokaisen yli 30 liittymislukuun avautumisen on oltava yksimielisesti sovittu.
Ranska-Saksa ehdotuksessa kaikki asiaankuuluvat luvut avattaisiin, kun Euroopan komissio katsoo, että aika on oikea.
Merz huomautti, että uusia jäseniä ei ole liittynyt EU:hun 13 vuoteen. ”Se osoittaa, että epäonnistumiset ovat myös Euroopan unionin puolella; ja tänään haluamme voittaa ne.”
Hän ilmaisi toiveensa, että huippukokous saavuttaisi yhteisiä päätelmiä, joita voitaisiin sitten toteuttaa Brysselissä.
Asiaan liittyvät maat ovat Albania, Bosnia-Hertsegovina, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia sekä Moldova, joka rajautuu Ukrainaan.
Pitkä odotus jäsenyydelle
Useimmat Länsi-Balkanin maat ovat odottaneet vuosia, ja joissakin tapauksissa vuosikymmeniä, päästäkseen EU:hun.
Pohjois-Makedonia on pyrkinyt jäsenyyteen 22 vuoden ajan, kun taas Kosovo on tavoitellut tiiviimpää integraatiota neljän vuoden ajan, mutta ei ole vielä saanut virallista ehdokasstatusta, koska viisi EU:n jäsenvaltiota ei tunnusta sen itsenäisyyttä.
Montenegro nähdään edistyneimpänä ehdokasmaana ja se toivoo pääsevänsä liittymisneuvotteluissa päätökseen ensi vuonna, mikä voisi avata tietä jäsenyydelle vuoteen 2030 mennessä.
Toinen EU-Moldova huippukokous on suunniteltu pidettäväksi Brysselissä 22. kesäkuuta.
(Kirjoittajat: Michael Fischer, Ansgar Haase ja Gregor Mayer).
