Saksa hylkää ’kalliiksi’ arvioidun EU:n pitkän aikavälin budjettisuunnitelman.

Saksa hylkää 'kalliiksi' arvioidun EU:n pitkän aikavälin budjettisuunnitelman. 1

Tiedosto: Philipp von Ditfurth/dpa.

Berliini hylkäsi ehdotetun kompromissin Euroopan unionin seuraavasta pitkäaikaisbudjetista ”täysin pettymyksenä”, lähteet kertoivat dpa:lle perjantaina, mikä nosti panoksia odotettavissa olevalle pitkäkestoiselle väännölle EU:n pääkaupunkien kesken.

Kypros, joka pitää EU:n vuorottelupresidenssiä, esitti torstaina ehdotuksen, joka tekee vaatimattomia muutoksia Euroopan komission vuoden 2028-34 menosuunnitelmaan, ehdottaen 2 prosentin leikkausta, joka vastaa 32,8 miljardia euroa komission 1,76 biljoonan euron budjetista.

Kyproslaista suunnitelmaa käytetään pohjana EU:n jäsenvaltioille yhteisen neuvotteluaseman saavuttamiseksi budjettikeskusteluissa Euroopan parlamentin kanssa. Sen seitsemän vuoden menosuunnitelma, joka esitettiin huhtikuussa, vaatii 10 prosentin lisäystä komission alkuperäiseen ehdotukseen.

Saksa, EU:n suurin budjettirahoittaja, on väittänyt, että menoja tulisi rajoittaa, kun jäsenvaltioilla on budjettipaineita, samalla kun se vaatii, että rahoitus puolustukseen ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen säilytetään.

Hallituslähteet Berliinissä kertoivat, että kyproslaista ehdotusta ei ”absoluuttisesti voida” käyttää neuvottelujen perustana, ja kutsuivat suunnitelmaa ”kalliiksi”.

”Tarvitsemme merkittäviä leikkauksia budjettiin kaikilla alueilla,” lähteet lisäsivät.

EU:n johtajien odotetaan kokoontuvan Brysselissä ensi viikolla käsittelemään budjettisuunnitelmia.

Saksan liittokansleri Friedrich Merz hylkäsi komission alkuperäisen ehdotuksen viime vuonna, väittäen, että tällaisia menotasoja on vaikea perustella aikana, jolloin hallitukset ympäri Eurooppaa pyrkivät säästämään rahaa.

Hän toisti vaatimuksensa merkittävässä puheessaan Bundestagissa, Saksan parlamentin alahuoneessa, torstaina.

EU:n monivuotinen budjetti on yksi poliittisesti herkimmistä kysymyksistä Brysselissä, vaikka se on pieni verrattuna jäsenvaltioiden kansallisiin menoihin.

Seitsemän vuoden EU:n menosuunnitelma rahoitetaan pääasiassa jäsenvaltioiden bruttokansantuloihin perustuvista maksuista, joita täydentävät tulot, kuten tullimaksut.