Pixbay File Photo
Ruotsin äänestäjät menevät äänestyslaatikoille sunnuntaina tiukassa parlamenttivaalissa, joka ratkaisee, pystyykö pääministeri Ulf Kristerssonin oikeistoblokki säilyttämään enemmistönsä parlamentissa, Xinhua raportoi.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Viimeaikaiset kannatuslukemat ovat olleet oppositiion hyväksi, mutta kilpailu on kiristynyt viime viikkoina. Vaalituloksen myötä Ruotsin poliittinen maisema voi muuttua, sillä äärioikeistolainen Ruotsidemokraatit (SD) voi astua hallitukseen ensimmäistä kertaa, kun oppositiopuolueiden väliset erimielisyydet voivat vaikeuttaa niiden tietä valtaan.
MITEN VAALIT TOIMIVAT? Äänestäjät valitsevat kaikki Ruotsin parlamentin, Riksdagen, 349 jäsentä nelivuotiselle kaudelle.
Samana sunnuntaina järjestetään myös alue- ja kuntavaalit. Ruotsissa käytetään suhteellista vaajärjestelmää. 349 parlamenttipaikasta 310 jaetaan 29 vaalipiirissä, kun taas loput 39 tasauspaikkaa varmistetaan, että koko maan tulos on mahdollisimman suhteellinen. Puolueen yleensä on saatava vähintään neljä prosenttia äänistä päästäkseen parlamenttiin. Äänestäjät eivät valitse pääministeriä suoraan.
Eduskunnan puhemies esittää ehdokkaan, joka hyväksytään, ellei vähintään 175 kansanedustajaa äänestä esitystä vastaan. Kuka kilpailee? Vaalissa vastakkain ovat kaksi laajaa poliittista ryhmitystä. Kristersson johtaa kolmen puolueen vähemmistöhallitusta, johon kuuluvat Moderaatit, Kristillisdemokraatit ja Liberalit, ja jonka tukena on SD.
Tämä järjestelmä syntyi vuoden 2022 vaalien jälkeen, jolloin neljä puoluetta voitti kapean parlamentaarisen enemmistön yhteensä 176 paikalla. SD sai vuonna 2022 20,54 prosenttia äänistä ja 73 paikkaa, mikä teki siitä Ruotsin toiseksi suurimman puolueen, mutta se pysyi hallituksen ulkopuolella pääpuolueiden pitkään kestäneen vastustuksen vuoksi. Vaalien jälkeen solmitussa Tido-sopimuksessa SD tuki hallitusta parlamentissa ja sai suurempaa vaikutusvaltaa politiikkaan.
Neljää puoluetta kutsutaan usein yhteisnimellä Tido-puolueiksi. Tänä vuonna Liberalit luopuivat aiemmasta vastustuksestaan SD:n osallistumiselle hallitukseen, mikä avasi tien neljän puolueen hallitukselle, jos blokki voittaa. SD:n johtaja Jimmie Åkesson on ilmoittanut selvästi, että hänen puolueensa haluaa virallisen hallitusosallistumisen ja sanonut sen olevan joko hallituksessa tai oppositiossa vaalien jälkeen.
Toisella puolella entinen pääministeri Magdalena Anderssonin sosiaalidemokraatit pyrkivät palaamaan valtaan Vihreiden, Vasemmistopuolueen ja Keskustapuolueen tuella. Andersson voi kohdata monimutkaisia neuvotteluja neljän oppositiopuolueen kesken, sillä ne eivät ole vielä sopineet hallituskaavasta. Keskustapuolue on sulkenut pois hallituksen, jossa on Vasemmistopuolue, ja sanonut mieluummin joutuvansa ylimääräisiin vaaleihin, kun taas vasemmistopuolue on vaatinut ministeripaikkoja.
Ruotsin yleisradioyhtiö SVT on kuvannut ongelmaa ”mahdottomaksi yhtälöksi”. MITKÄ OVAT VAALIKAMPANJAN AVAINTEEMOJA? SVT:n viimeinen puoluejohtajien väittely perjantaina keskittyi talouteen, koulutukseen, ilmastoon, rikollisuuteen, maahanmuuttoon ja terveydenhuoltoon. Terveydenhuolto on edelleen äänestäjien tärkein huolenaihe. 20. elokuuta julkaistussa SVT/Verian kyselyssä 64 prosenttia vastaajista piti sitä yhtenä tärkeimmistä poliittisista kysymyksistä, mikä on nousua toukokuun 55 prosentista.
Moderaatit haluavat lyhentää terveydenhuollon odotusaika-takuuta 90 päivästä 30 päivään, kun taas sosiaalidemokraatit ovat luvanneet lisätä terveydenhuollon rahoitusta inflaation mukaisesti. Maahanmuutto ja integrointi ovat edelleen suuri jakolinja. Ruotsi on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa nykyisen vaalikauden aikana. Sveriges Radion mukaan perjantaina SD on ainoa kahdeksasta parlamenttipuolueesta, joka vaatii lisärajauksia vaalien jälkeen, kun taas useat oppositiopuolueet suosivat viimeaikaisten toimenpiteiden lieventämistä. Ilmastopolitiikka on myös kiistanalainen, sillä puolueet ovat erimielisiä vihreän siirtymän vauhdista ja kustannuksista.
SD vastustaa Ruotsin ilmastonäkökohtien asettamista EU:n tavoitteita kunnianhimoisemmiksi, väittäen, että tiukemmat tavoitteet voivat aiheuttaa lisäkustannuksia teollisuudelle, maaseutuyhteisöille ja autoilijoille. MITÄ KANNUATUSLUVUT NÄYTTÄVÄT? Oppositiolla on johto useimmissa viimeisissä kyselyissä, mutta tutkimukset eroavat toisistaan opposition edun koon suhteen. Perjantaina julkaistussa Ekot/Indikator -kyselyssä neljä oppositiopuoluetta saivat 50,8 prosenttia ja neljä Tido-puoluetta 47,6 prosenttia, mikä on 3,2 prosenttiyksikön ero. Viimeinen SVT/Verian -kysely näytti laajemman opposition edun, 5,6 pistettä. SVT:n mukaan eri kyselyt tarkoittivat, että sunnuntain vaaleista voi tulla vielä ”jännittävä”. Liberalit ovat edelleen keskeinen epävarmuustekijä.
Puolue sai vuonna 2022 4,61 prosenttia ja 16 paikkaa, mutta se on viettänyt suurimman osan nykyisestä kaudesta neljän prosentin kynnyksen alapuolella mielenosoituksissa. Sen tuki on vahvistunut viime hetkillä. Ekot/Indikator -kysely asetti Liberalit 5,4 prosenttiin, kun taas SVT/Verian asetti ne 5,5 prosenttiin. Heidän pysymisensä parlamentissa voi olla ratkaisevaa Kristerssonin mahdollisuuksille säilyttää enemmistö. MIKSI TULOKSELLA VOISI OLLA TÄRKEYTT MYÖS RUOTSIN ULKOPUOLELLA?
Vaalit järjestetään juuri, kun radikaalioikeistolaisilla puolueilla on kasvava vaikutusvalta koko Euroopassa. Vain viikko ennen Ruotsin äänestystä vaihtoehto Saksalle (AfD) voitti ennätykselliset 43,8 prosenttia Saksi-Anhaltin osavaltion vaaleissa. Näiden puolueiden nousu on terävöittänyt kysymystä siitä, miten pääkeskusta-oikeiston tulisi vastata. Saksan vakiintuneet puolueet hylkäävät edelleen yhteistyön AfD:n kanssa, kun taas Ruotsi on siirtynyt SD:n eristamisestä sen parlamentaariseen tukeen ja mahdollisuuteen tuoda se hallitukseen.
Pohjoismainen alue tarjoaa toisen vertailun. Naapurimaassa Suomessa Perussuomalaiset ovat jo hallituskoalitiossa, mikä heijastaa Suomen kansainvälisen instituutin kuvaamaa radikaalioikeistolaisen voiman kasvavaa vaikutusvaltaa pohjoismaisessa politiikassa. SD:n tulo hallitukseen merkitsi further askelta tässä siirtymässä.
