83 vuotta kateissa ollut höyryhinaaja Oulu 2 löytyi – nuorin miehistön jäsen oli vain 17-vuotias

Tältä hylky näyttää. Video: Kuvannut J.Penttilä Sukellus- ja Etsintäpalvelut, leikkaus: Minni Karttunen

Kalajokinen etsintäryhmä Bishop löysi 83 vuotta kadoksissa olleen höyryhinaaja Oulu 2:n hylyn Raahen ja Pyhäjoen väliseltä merialueelta.

Hinaaja upposi marraskuussa 1943 tukinhakumatkalla Oulusta Kalajokeen. Turmassa menehtyi yhdeksän henkeä, joista nuorin oli 17-vuotias.

Etsintäryhmän jäsen Timo Taari kertoo, että uppoamisen syyksi on arveltu huonoa säätä tai pohjakosketusta.

Löytyneelle hylylle on asetettu hautarauha.

Sen piti olla syksyn viimeinen tukkimatka.

Kello oli noin kahdeksan sunnuntaiaamuna, kun höyryhinaaja nimeltä Oulu 2 lähti Oulusta kohti Kalajokea 21. marraskuuta 1943.

Hinaajien perässä vedetään suuria tukkinippuja, jotka kiinnitetään kettingillä toisiinsa. Sellaista nippua Oulu 2 oli tälläkin kertaa matkalla hakemaan.

Kyydissä oli yhdeksän henkeä, joista nuorin oli vain 17-vuotias Matti Suorsa. Miehistön oli tarkoitus yöpyä matkalla Kalajoen edustalla Maakallan saaressa, joka sijaitsee noin 17 kilometrin päässä hiekkasärkistä.

Sinne asti hinaaja ei kuitenkaan koskaan päässyt. Viimeisimpiä näköhavaintoja tehtiin Hailuodon saaresta kello yhden aikaan päivällä.

Oulu 2 oli lopulta kateissa 83 vuotta, kunnes kalajokinen etsintäryhmä viime viikon keskiviikkona löysi hylyn.

Vuonna 1908 rakennettu Oulu 2 kulki höyrykoneella. Se oli miltei 23 metriä pitkä ja noin viisi metriä leveä. Teräsrunkoisessa hinaajassa oli puurakenteinen hytti. Kuvassa toinen keula-ankkuri. Kuva: J.Penttilä Sukellus- ja Etsintäpalvelut

Portaat keularuumaan. Kuva: J.Penttilä Sukellus- ja Etsintäpalvelut

Etsintäryhmän jäsen Timo Taari on etsinyt Oulu 2:ta jo pitkään.

– Tätä tutkimusta aloitti varmaan 70-luvun puolella kalajokinen metsäteknikko Paavo Kotimäki, muistelee Taari.

Urheilusukellusta harrastanut Taari päätti 80-luvulla ottaa yhteyttä Kotimäkeen.

– Timo Taari soitti ja kertoi urheilusukeltajia olevan Kalajoellakin. Hän halusi kokeilla vissejä (varmoja) paikkoja jään ollessa, kirjoittaa Kotimäki muistiinpanoissaan 15. joulukuuta vuonna 1988.

– Jään ollessa… pohtii Taari selatessaan saamiaan muistiinpanoja.

– Ilmeisesti minä sanoin, että pystyn sukeltamaan myös avantoon.

Uponnut hinaaja on toisin sanoen ollut suuri mysteeri jo vuosikymmeniä, etenkin Oulun suunnilla.

Uuden sysäyksen etsinnöille toi Kalajoella sattunut tragedia.

Kalajoella hukkui viime vuoden heinäkuussa kolme poikaa.

Taari oli entisenä pelastussukeltajana mukana auttamassa ja johtamassa sukeltajaryhmää. Mukana etsinnöissä oli myös viistokaikuluotaimella varustettu vene.

– Me muodostimme tämän veneen miehistön ja sukeltajien kesken vapaaehtoisen pelastuspalvelun rekisteröidyn ryhmän nimeltä Bishop eli piispa, sanoo Taari. Seitsenhenkinen etsintäryhmä sai nimensä veneen mukaan.

Keskiviikkona 23. syyskuuta sää suosi etsijöitä.

Toisin saattoi miehistöllä hylyn uppoamispäivänä, sillä tuolloin oli raportoitu jopa lumipyrystä.

– On pidetty todennäköisenä, että ilma meni niin huonoksi, että aallot olivat lyöneet yli laidan. Polttoainetta eli kivihiiltä oli tapana lastata kannelle, jossa oli luukut kivihiilen lapioimista varten. Nämä luukut olisivat mahdollisesti olleet auki, sanoo Taari.

Bishopin päätutkijan Tuomas Typön mukaan sää oli kuitenkin uppoamispäivänä hyvä. Myöskään oletus luukkujen kautta tulvimisesta ei ole Bishopin hypoteesin mukainen syy uppoamiselle.

Etsintäryhmä pitää pohjakosketusta suurimpana mahdollisena uppoamisen syynä.

Typön mukaan Bishopin hypoteesi on, että alus upposi poikkeuksellisen reittivalinnan, sodasta johtuvien poikkeusolojen, pimeyden ja erään majakkalaivan yllättävän paikan vaihdon seurauksena.

– Voi olla, että syytä uppoamiselle ei tiedetä koskaan, mutta nyt tiedetään varmasti, missä hylky lepää, sanoo Taari.

Etsintäryhmä Bishop löysi Oulu 2:n hylyn Raahen ja Pyhäjoen väliseltä merialueelta. Tarkkaa löytöpaikkaa ei kerrota, sillä hylyllä on hautarauha. Jatkossa sukeltaminen hylylle on sallittua ainoastaan omistajan eli Stora Enson luvalla.

– Uskomatonta, kuvaa Taari hylyn löytymistä vuosikymmenten jälkeen.

– Se on ollut suuri mysteeri.

Seitsenhenkinen etsintäryhmä Bishop oli ennakkoon mallintanut ja rajannut etsintäaluetta hyödyntämällä muun muassa historiallisia säähavaintoja ja katoamisen jälkeen rantaan ajelehtineitä pelastusvenettä ja pelastusrengasta. Kuvassa sukeltaja Juho Penttilä valmistautuu sukellukseen. Kuva: Wiljam Niskakangas

Höyrykoneen kansilaipassa havaittiin teksti ”Uleåborg mekaniska verkstad aktiebolaget 1908”. Merkintä tukee tunnistusta yhdessä muiden havaintojen kanssa. Kuva: J.Penttilä Sukellus- ja Etsintäpalvelut

Hylystä löytyy muun muassa kahvipannu, joka on kaatunut kyljelleen. Etsiessä hylkyä mihinkään ei kosketa, kertoo Taari. Kuva: J.Penttilä Sukellus- ja Etsintäpalvelut

Oikaisu 30.9.2026 kello 10.45. Lisätty juttuun Tuomas Typön tieto, että Bishopin mukaan sää oli uppoamispäivänä hyvä eikä huono, sekä lisätty tietoja etsintäryhmän hypoteeseista sille, miksi laiva upposi.