Asiantuntija arvioi viranomaisten tiedottamista: On löydettävä väline, jolla kaikki tavoitetaan.

Suomen viranomaisten tiedottaminen perjantaina tapahtuneesta drooniuhasta oli tehokasta, mutta sen kyvyssä tavoittaa kansalaiset on selkeästi parannettavaa, toteaa vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista.

Lue lisää: Viesti drooniuhasta saapui kello 3.49 – näin aamun tapahtumat kehittyivät Uudellamaalla

Tiedottaminen oli onnistunutta siinä mielessä, että se oli selkeää ja yhtenäistä kaikkien viranomaisten osalta, Särkkä toteaa.

– Asiassa on kaksi ulottuvuutta. Viranomaiset reagoivat nopeasti ja tehokkaasti kertoessaan, että turvallisuustilanne on heikentynyt ja siihen on puututtu.

Toinen ulottuvuus on se, saavuttiko tieto kansalaiset. Sosiaalisessa mediassa sekä IS:lle tulleissa lukijan viesteissä kerrotaan, kuinka ihmiset lähtivät töihin ilman tietoa drooniuhasta. Särkkä ei itsekään saanut vaaratiedotetta sovelluksesta.

Lisäksi tuli tieto teknisestä häiriöstä 112 Suomi -sovelluksessa juuri vaaratiedotteen aikana, mikä on Särkän mielestä huolestuttavaa.

– Tällaisessa tilanteessa ei pitäisi esiintyä teknisiä ongelmia. Hätäviestien tulisi ehdottomasti saavuttaa kansalaiset, hän toteaa.

Lue lisää: 112-sovellus kaatui kriittisellä hetkellä: ”Tekninen vika”

Iro Särkkä. Kuva: Lassi Rinne

Poikkeustilanteissa viranomaisten tehtävänä on estää mahdolliset vahingot sekä arvioida riskit. Särkän mukaan tässä on onnistuttu.

Tutkija pitää kuitenkin huolestuttavana sitä, että monet ovat saaneet tiedon asiasta toisen käden kautta. Useat saivat tiedon asiasta mediasta.

– On tärkeää, että meillä olisi sellainen kanava, joka tavoittaa kaikki kansalaiset ja saa ihmiset hereille sekä vetäytymään suojaan tarvittaessa, Särkkä toteaa.

Monikaan ei välttämättä osaa etsiä perinteistä viranomaistiedotetta tällaisessa tilanteessa, Särkkä huomauttaa.

– Uusimaa on kuitenkin Suomen väestötiheintä aluetta, jolloin mahdolliset vahingot voivat olla suhteellisen suuria Suomen mittakaavassa, jos drooni osuisi siviilikohteeseen, hän lisää.

Suomeen on aikaisemmin tänä keväänä osunut drooneja. Tämän jälkeen on tutkijan mukaan korostunut, kuinka tärkeää ilmauhkista tiedottaminen on.

Sisäministeriö perusti maaliskuussa SIREN-hankkeen, jonka tavoitteena on luoda 112 Suomi -sovellukseen erillinen ominaisuus ilmasta uhkaavasta vaarasta tiedottamiseen tämän ja ensi vuoden aikana EU-rahoituksella.

EU:ssa on laajemmin käytössä EU-alert -varoitusjärjestelmä, joka ei ole Suomessa käytössä.

Suomen ja Pohjois-Euroopan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan erikoistunut Särkkä arvioi, että drooneja voi tulevaisuudessa ajautua Suomen ilmatilaan.

– Suomi ei ole antanut lupaa käyttää ilmatilaansa droonien läpikulkuun. Mikäli drooneja ajautuu Suomen ilmatilaan, on tärkeää viestiä asiasta, missä Suomi onkin onnistunut hyvin.

Suomi on tiedottanut Ukrainalle maaliskuun lopussa Suomeen ajautuneista drooneista.

Droonit voivat kuitenkin aiheuttaa potentiaalisia vaaratilanteita. Osa Suomeen ajautuneista ukrainalaisista drooneista kantoi taistelukärkiä.

Venäjä voi yrittää disinformaatiolla vetää Suomea osalliseksi tähän erilaisilla väitteillä, jotka on torjuttava, Särkkä sanoo.

– Ukraina itse tekee päätökset siitä, mihin se iskee. Naton jäsenvaltiot tai Suomi eivät ole mukana Ukrainan päätöksenteossa.

Särkkä toteaa, että suoraa uhkaa ei ole. Viranomaisten toimintaa hän pitää yleisesti ottaen erinomaisena.

– En lähtisi tässä tilanteessa paniikkiin. Eikä se suomalaisten tyyli olisikaan. Viranomaiset toimivat erinomaisesti, ja luottamus on korkealla.