Asiantuntija: Kalasataman tulipalo paljasti ongelman – ”Ei poikkeuksellinen tapaus”
Kerrastalo syttyi tuleen Kalasatamassa Helsingissä lauantai-iltana. Video: Lukijan video
Lue tiivistelmä
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Aalto-yliopiston professori Simo Hostikka ehdottaa, että rakentamisen sääntelyä tulisi tarkistaa Kalasataman kerrostalopalon jälkeen.
Palo levisi parvekkeelta katolle noin kymmenessä minuutissa mahdollisesti julkisivun tuuletusraon kautta.
Hostikan mukaan sääntely ei vaadi vaakasuoria palokatkoja tuuletusraoissa kaikissa rakennustyypeissä.
Pelastusviranomaiset, vakuutusyhtiö ja poliisi jatkavat lauantain tapahtumien selvittämistä.
Näytä lisää
Aalto-yliopiston paloturvallisuustekniikan professori Simo Hostikka toteaa, että Kalasataman kerrostalopalon jälkeen olisi syytä harkita rakentamisen sääntelyn muuttamista.
Hän kertoo seuranneensa helsinkiläisen kerrostalon palamista harmistuneena. Hän muistuttaa, että vastaavat ullakko- ja kattopalot ovat kuitenkin melko harvinaisia.
– Tämä ei kuitenkaan ollut mitenkään poikkeuksellinen tapaus.
Hostikan mukaan päättäjät eivät ole kiirehtineet sääntelyn muuttamisessa. Hän huomauttaa, että vastaavat nopeasti julkisivun kautta leviävät palot ovat harvinaisia. Tällä kertaa vahingot olivat pääasiassa omaisuusvahinkoja.
– Poliittinen paine sääntelyn muutokselle syntyy, jos tapahtuu henkilövahinkoja.
Myös sammutusvesi aiheutti merkittäviä vahinkoja Kalasatamassa palaneessa kerrostalossa. Kuva: Jussi Eskola
Kalasatamassa tuli pääsi leviämään nopeasti talon neljännen kerroksen parvekkeelta talon katolle. Lauantai-iltana viereisen talon asukkaat arvioivat IS:lle, että palo levisi talon katolle noin kymmenessä minuutissa.
Hostikka arvioi, että palo on saattanut edetä katolle rakennuksen julkisivun tuuletusvälistä. Tällä hetkellä rakentamisen sääntely ei edellytä vaakasuoria palokatkoja tuuletusväleissä kaikissa rakennustyypeissä.
– Markkinoilla on olemassa tuotteita, jotka käytännössä estävät tuuletusvälin, niin ettei palo leviä ylöspäin.
Aalto-yliopiston paloturvallisuustekniikan professori Simo Hostikka toteaa, että sääntelyn muutosta tulisi harkita. Kuva: Aalto-yliopisto
Tuuletusvälit ovat Suomen sääolosuhteissa tärkeitä, jotta rakenteisiin ei kerry kosteutta. Hostikan mukaan tuuletusvälejä on lähes kaikissa rakennuksissa.
Paloturvallisuuteen liittyviä riskejä ei välttämättä aina tunnisteta riittävän hyvin.
– Tuuletusvälien toteuttamiseen ullakon ja yläpohjan läheisyydessä on kiinnitetty huomiota puurakennuksissa, joissa on havaittu, että palon leviäminen puiselle ullakolle on merkittävä ongelma. Muissa rakennuksissa tätä ei ole tiedostettu, mikä tuli nyt ikävällä tavalla esiin.
Palo levisi nopeasti talon katolle. Kuva: Jussi Eskola
Nykyisin asetuksessa säädetään julkisivun ulkoverhoilusta, tuuletusvälin ulkopinnasta ja tuuletusvälin sisäpinnasta. Tuuletusvälin sisäpinta voi nykyisten sääntöjen mukaan olla puuta. Käytännössä tuuletusrako on voinut olla kahdella puolella rajattu hormi, jossa palo leviää nopeasti.
– Palo on edennyt 12 metriä 600 sekunnissa eli kaksi senttiä sekunnissa. Jos ajattelee tavallista savuhormia, ei tuo ole vauhti eikä mikään, hän havainnollistaa.
Hostikka toteaa, että nykyisten määräysten mukaan talojen ullakkoa ja yläpohjaa ei välttämättä tarvitse eristää tuuletusväleistä, jos yläpohjan kantavat rakenteet ovat palamatonta materiaalia ja yläpohja täyttää 60 minuutin eristysvaatimukset.
Se tarkoittaa, että tuuletusraossa etenevä palo voi nopeasti tarttua talon kattorakenteisiin.
Hostikan mukaan tämä kohta on ongelmallinen.
– Sitä olisi syytä pohtia.
Hän lisää, että palo on saattanut myös levitä parvekkeiden välisessä ontelossa. Tällöin sääntely on tulkinnanvaraisempaa.
Katorakenteet vaurioituivat palossa merkittävästi. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS
Rakentamisen lisäksi toinen kysymys liittyy palon sammuttamiseen. Myös Kalasataman palossa suurimmat vahingot liittyvät katolta asuntoihin valuneeseen sammutusveteen, joka on vaurioittanut asuntoja.
Talo vaurioitui asuinkelvottomaksi. Talon omistavan Lumon mukaan vahingot ovat merkittävät.
Hostikan mukaan pelastuslaitoksen piirissä on pohdittu keinoja, joilla paloja voitaisiin sammuttaa ilman suurta vesimäärää. Hyvää ratkaisua ei ole vielä löydetty.
– Aiheen tutkimukseen ja kehitykseen tulisi panostaa, Hostikka toteaa.
Viranomaiset jatkavat lauantain tapahtumien selvittämistä.
