Kuva: Kristina Solovyova / TASS / ZUMA / mvphotos, Lassi Rinne
Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa pyrkiä saamaan Euroopalta merkittäviä myönnytyksiä osana Ukrainan rauhanneuvotteluja, uutisoi brittilehti The Telegraph maanantaina diplomaattilähteisiinsä vedoten.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Lehden mukaan Putin voisi esimerkiksi vaatia Naton sotilaallisen läsnäolon vähentämistä Itä-Euroopassa. Tämä voisi tarkoittaa Nato-joukkojen vetämistä myös Suomesta.
– Tämä ei ole mikään yllätys, sanoo Vaasan yliopiston työelämäprofessori, Venäjä-asiantuntija Hanna Smith.
Smith muistuttaa, että Venäjä pyrki rajoittamaan Naton laajentumista ja sotilaallista toimintaa Euroopassa jo kauan ennen täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan.
Putin ilmoitti myös viime viikolla, että Ukrainan rauhanneuvotteluissa pitäisi käsitellä Ukrainan ja Venäjän turvallisuustakuiden lisäksi koko Euroopan laajempaa turvallisuusjärjestystä.
Lue lisää: The Telegraph: Putinilta voi tulla kova Suomea koskeva vaatimus
Politiikan tutkija, työelämäprofessori Hanna Smith peräänkuuluttaa sitä, että Euroopalla tulisi olla selkeät tavoitteet siitä, millaiset suhteet Venäjään halutaan tulevaisuudessa rakentaa. Kuva: Lassi Rinne
Mutta mitä tapahtuisi, jos Venäjä todella vaatisi Nato-joukkojen vetämistä Suomesta ja muualta Itä-Euroopasta?
Smithin mukaan tällaisen vaatimuksen toteutuminen vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, ainakin eurooppalaisten näkökulmasta.
Nato on päinvastoin vahvistanut sotilaallista läsnäoloaan Euroopan itäosissa Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa helmikuussa 2022. Sotilasliitto on vahvistanut joukkojaan Baltian maissa ja kehittänyt Itämeren turvallisuutta koskevia järjestelyjään.
– Naton läsnäoloa Euroopassa on lisätty, joukkoja on tuotu Baltiaan, Baltic Sentry -operaatio on pystytetty valvomaan Itämerta ja niin edelleen. Tällaisia jo aloitettuja projekteja ja tehtyjä rakenteita ei noin vain nopeasti pureta pois.
Smith pitää Suomen keväällä 2023 toteutunutta Nato-jäsenyyttä tässä tilanteessa oikeana ratkaisuna.
Suomi kuuluu nyt sotilasliiton yhteisen puolustuksen ja turvatakuiden piiriin, eikä Venäjä voi yksipuolisesti määrätä Suomen jäsenyydestä tai Naton toiminnasta sen alueella.
– Nato-jäsenyyttämme ei enää voi vetää pois. Eikä Venäjä voi kovin realistisesti enää vaatia, että Nato ei olisi läsnä Itä-Euroopassa.
Smithin mukaan Venäjä pyrkii nyt vaikuttamaan Euroopan turvallisuusratkaisuihin erityisesti Yhdysvaltojen kautta.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff tapasi Putinin viime viikolla Pietarissa. Smithin arvion mukaan Trumpin hallinto on osoittanut halukkuutta kuunnella Venäjän näkemyksiä.
Venäjän tavoitteet ulottuvat kuitenkin yksittäisiä rauhanneuvotteluja pidemmälle.
– Venäjän pitkäaikaisempi tavoite on päästä osaksi Eurooppaa koskevaa päätöksentekoa, Smith sanoo.
Smithin mukaan Venäjällä elää edelleen käsitys siitä, että suurvaltana sillä pitäisi olla oikeus vaikuttaa Euroopan turvallisuutta koskeviin ratkaisuihin – myös Suomen turvallisuuteen liittyviin päätöksiin.
Venäjälle Eurooppa on myös merkittävä taloudellinen kokonaisuus, jonka kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaisi suuria mahdollisuuksia.
– Loppujen lopuksi Eurooppa on aikamoinen taloudellinen power house, varsinkin kun mukaan luetaan Iso-Britannia, Norja ja Sveitsi. Silloin emme puhu mistään pienestä kokonaisuudesta. Että päästäisiin vahvaan yhteistyöhön Euroopan kanssa, on päiväuni Kremlissä, Smith toteaa.
Steve Witkoff ja Vladimir Putin kättelivät 21. lokakuuta Pietarissa. Kuva: Kristina Solovyova
Smithin mukaan Venäjällä on varsin selkeä käsitys siitä, mitä se politiikallaan tavoittelee. Euroopan kohdalla tilanne ei hänen mielestään ole yhtä selvä.
Euroopan maiden pitäisi jo nyt pohtia yhdessä, millaisia suhteita ne haluavat Venäjään Ukrainan sodan päätyttyä.
– Pitäisi itse tietää, mitä halutaan, toivotaan ja mihin kaikkeen ollaan valmiita. Tämä keskustelu on nyt jätetty hiukan taka-alalle, Smith arvioi.
Smithin mukaan Euroopassa tunnutaan tällä hetkellä odottavan ennen kaikkea sitä, miten Ukrainan sota päättyy. Tulevaisuutta pitäisi kuitenkin suunnitella jo ennen sodan lopputuloksen selviämistä.
– Kun sota loppuu, ajattelemmeko, että no kuusi vuotta meni näin, ollaan taas kavereita. Tämä ei ehkä ole mahdollinen reaktio.
Suomen kannalta tulevaisuuden Venäjä-suhteisiin liittyy Smithin mukaan kaksi erityisen konkreettista kysymystä: itärajan tulevaisuus ja maiden välisten kauppasuhteiden mahdollinen palauttaminen.
– Ensinnäkin, pidetäänkö itäraja kiinni, missä kohtaa se avataan ja miten. Toinen tärkeä asia ovat kauppasuhteet. Miten ne palautetaan? Näistä pitäisi olla selkeä näkemys.
Smith ei tarkoita, että raja pitäisi avata tai kauppasuhteet palauttaa nykytilanteessa. Hänen mukaansa Suomen pitäisi kuitenkin määritellä, millaisilla edellytyksillä suhteita voitaisiin tulevaisuudessa muuttaa.
Paljon riippuu myös siitä, käydäänkö mahdollisia neuvotteluja Putinin nykyhallinnon kanssa vai onko Venäjällä siihen mennessä tapahtunut merkittäviä poliittisia muutoksia.
– On helpompaa lähteä neuvottelemaan asioista, kun tietää, mitä haluaa, Smith kiteyttää.
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb soittivat yksissä tuumin puhelun Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Kuva: Cornelius Poppe / EPA / AOP
Suomen aktiivinen rooli Ukrainan rauhanponnisteluissa nousi konkreettisesti esiin tiistaina, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb keskusteli puhelimitse Putinin kanssa.
Puheluun osallistui myös Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre. Keskustelun tarkoituksena oli välittää Ukrainan viestejä Putinille ennen marraskuulle suunniteltuja rauhanneuvotteluja Abu Dhabissa.
– Keskustelu oli suora ja asiallinen. Olemme Venäjän naapurimaita. Se, miten sota päättyy, vaikuttaa Suomen ja Norjan sekä laajemmin koko Euroopan turvallisuuteen. Sodan päättäminen vaatii suoria keskusteluja, Stubb totesi tasavallan presidentin kanslian tiedotteessa.
Stubb ja Støre osallistuivat keskusteluun omien maidensa edustajina, eivät koko Euroopan puolesta.
Myös Smith korostaa aktiivisen diplomatian merkitystä. Hänen mukaansa Suomella voi olla tärkeä rooli tulevaisuuden neuvotteluissa yhteyksien rakentajana.
– Suomi voi saada ihmisiä yhteen, voidaan verkostoitua ja tehdä vahvaa yhteistyötä henkilötasolla.
Smith muistuttaa, etteivät Euroopan turvallisuutta koskevat neuvottelut ole nopeita prosesseja. Vertailukohdaksi hän nostaa kylmän sodan aikaisen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöprosessin, joka huipentui Helsingin päätösasiakirjan allekirjoittamiseen vuonna 1975.
Smithin mukaan tuleviin neuvotteluihin on siksi syytä valmistautua ajoissa. Mitä selkeämmin Suomi ja Eurooppa määrittelevät omat tavoitteensa, sitä vahvemmista lähtökohdista ne voivat aikanaan neuvotella Venäjän kanssa.
– Jos neuvottelupöytään lopulta istutaan, pitäisi pystyä selkeästi viestimään se, mitkä ovat Suomen ja Euroopan tavoitteet.
