Jättikasvisten SM-kisat järjestettiin lauantaina 26. syyskuuta Mäntsälässä. Kuva: Suomen Jättikasvisyhdistys ry
Hortonomi Elina Vuori teki trumpettikurpitsallaan Suomen ensimmäisen jättikasvisten maailmanennätyksen.
Vuoren Tromboncino-trumpettikurpitsa venyi peräti 216 senttiin.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Tulos paransi aiempaa australialaista maailmanennätystä noin 30 sentillä.
Jättikasvisten SM-kilpailut järjestettiin nyt 19. kertaa, ja paikalla oli arviolta noin 2 500 katsojaa.
Sateisessa Mäntsälässä järjestetyssä Jättikasvisten SM-kisassa mitattiin lauantaina Suomen ensimmäinen jättikasvisten maailmanennätys.
Hortonomi Elina Vuori sai kasvihuoneessaan Tromboncino-trumpettikurpitsan venymään huimaan 216 sentin mittaan. Tulos paransi aiempaa australialaista maailmanennätystä noin 30 sentillä.
Elina Vuori ja hänen miehensä Matti Vuori ovat kasvattaneet ennätyskurpitsan yhdessä. Kuva: Suomen Jättikasvisyhdistys ry
– Edellinen Suomen ennätys oli 180 senttiä, sanoo Vuori ja kuvaa mittelöä suhteellisen epäviralliseksi.
– Mutta kyllä tästä kilpaillaan ympäri maailmaa. Italiassakin jossakin hehkuttivat, että heillä oli 114-senttinen ja niin edelleen.
Jättikasvisten SM-kilpailun kuningaslajeihin kuuluu mammuttikurpitsan mestaruus.
Jos Vuoren trumpettikurpitsa painoi 15 kiloa, voittava mammuttikurpitsa painoi tänä vuonna puolestaan peräti 573,4 kiloa. Möhkäleen kasvatti ensikertalaisena kisaan osallistunut Krista Pennanen Hausjärveltä.
Lähes 600-kiloinen mammuttikurpitsa on nimensä veroinen. Kuva: Suomen Jättikasvisyhdistys ry
Voittavan jättikasviksen salaisuus on Vuoren mukaan hyvässä siemenessä.
– Aina on kerätty niistä pitkistä kurpitsoista uutta siementä, hän sanoo.
Kurpitsa sai kasvaa täyteen mittaansa maapohjaisessa kasvihuoneessa, missä sillä oli Vuoren mukaan kunnolla tilaa juuristolle. Eväitä kasvuun tuli pitkälti luomulannoitteesta, mutta myös tavallisesta kastelulannoitteesta.
– Ei se lannoitteen määrä tässä ole se juttu, vaan tasainen, hyvä hoito, korostaa Vuori.
Myskikurpitsalajikkeisiin kuuluva trumpettikurpitsa pölytettiin käsin. Lisäksi se tuettiin pystyyn kasvamaan.
– Jos tämä kurpitsa osuu johonkin tai kasvaa esimerkiksi maata pitkin, siitä tulee kiero tai käärmemäinen, selittää Vuori.
Aiotko syödä voittokurpitsasi?
– Kun komposti on se toinen vaihtoehto, niin mieluummin sen sitten syö, vastaa Vuori.
Ensin hän aikoo kuitenkin kypsytellä kurpitsaa ja ottaa sen siemenet talteen. Niille voi olla kysyntää Euroopassa.
– Tämä on tämmöistä yhteisöllistä touhua, selittää Vuori ja kertoo aiemmin lähettäneensä siemeniä ainakin Saksaan, Viroon ja Ranskaan.
Tunnelma SM-kisoissa oli sateesta huolimatta iloinen ja innostunut. Kuva: Suomen Jättikasvisyhdistys ry
Jättikasvisten SM-kilpailun yleisössä oli paikalla arviolta ainakin 2 500 ihmistä, todennäköisesti enemmänkin, arvioi Suomen Jättikasvisyhdistys ry tiedotteessaan.
Mäntsälän tunnelma oli Vuoren mukaan sateesta huolimatta iloinen ja innostunut.
– Se on ihmeellistä. Vaikka kyse on ihan luonnollisella tavalla kasvatetuista kasviksista, ne ovat kuitenkin niin erikoisia, naurahtaa useissa SM-kisoissa käynyt Vuori.
– Tämä on hyvin koukuttava harrastus.
Jättikasvisten SM-kisoissa ei saa rahapalkintoa, mutta hyvän mielen kyllä, kuvaa Elina Vuori. Kuva: Suomen Jättikasvisyhdistys ry
Harrastus on koukuttava, Vuori kertoo. Kuva: Elina Vuori
