Presidentti Stubb ja puolustusministeri Häkkänen ihailivat hävittäjiä torstaina Rovaniemellä.
Suomi otti torstaina virallisesti vastaan ensimmäiset uudet Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjät. Ne ovat Ilmavoimien palveluskäytössä aina 2050-luvun loppuun saakka.
Venäjällä on kaksi hävittäjäkonetta, jotka todennäköisesti pysyvät punatähtisten ilmavoimien operatiivisessa käytössä lähivuosikymmeninä. Ne ovat viidennen polven hävittäjäksi suunniteltu Suhoi Su-57 ja niin sanottua 4,5-sukupolvea edustava Suhoi Su-35.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Lue lisää: Stubb nimesi Suomen ensimmäisen F-35-hävittäjän
Venäjä esitteli Su-57-hävittäjää ilmailunäytöksessä Egyptissä 9. syyskuuta. Kuva: Amr Abdallah Dalsh, Reuters
Suhoi Su-57 tarjoaa teoriassa kovan vastuksen F-35:lle. Se on alusta lähtien suunniteltu viidennen sukupolven koneeksi. Siinä on rungon sisäiset asekuilut, elektronisesti keilaava tutka, elektronisen sodankäynnin järjestelmiä ja hyväksi kuvattu suorituskyky.
Valmistaja kehuu Su-57:ää myös vaikeasti tutkassa havaittavaksi. Läntisten lähteiden mukaan sen niin sanottu tutkapoikkipinta-ala on kuitenkin selvästi suurempi kuin F-35:n. Toisin sanoen: F-35 kykenee havaitsemaan Su-57:n ennen kuin se havaitsee F-35:n. Se on keskeinen etu ilmataistelutilanteessa. Ero on selkeä tutkan keilatessa Su-57:ää etusektorista. Vielä selkeämpi ero on sivu- ja takasektoreista.
Ilmataistelussa F-35:n ohjaajaa auttaa myös pitkälle kehitetty sensorifuusio. Tutkimuslaitos RUSI:n arvion mukaan Su-57 on tässä suhteessa F-35:ttä selvästi jäljessä. F-35 on myös verkottuva kone. Se kykenee toimimaan yhdessä muiden hävittäjien kanssa ja esimerkiksi lähestymään vastustajaa oma tutka pimeänä. Näin sen havaittavuus heikkenee entisestään.
Lue lisää: Suomen hehkutetut hävittäjät esitellään tänään – nämä viisi asiaa niistä pitää tietää
Lue lisää: F-35-lentäjä ylistää suomalaisia – IS seurasi harjoituksia amerikkalaisessa tukikohdassa
Su-57:n kehitystyössä on ollut suuria ongelmia. Konetta varten kehitetty uusi moottori on vasta tulossa valmiiksi. Kone pystyy kuitenkin alkuperäisillä moottoreilla yliäänimatkalentoon ilman jälkipolttoa.
Koneen kehitystyö ei ole päättynyt. Viime helmikuussa Venäjä kertoi toimittaneensa Su-57-koneita uudessa teknisessä kokoonpanossa, jossa asejärjestelmää ja koneen elektroniikkaa on kehitetty ”sotakokemusten” perusteella. Täsmällisiä muutoksia ei ole julkaistu. Su-57 ei ilmoituksesta huolimatta tiettävästi ole operatiivisessa käytössä Ukrainassa. Syyrian sisällissodan aikana Su-57 esiintyi sotatoimialueella vain lyhyesti.
Lue lisää: Kommentti: Yksi F-35 jäi matkalle – alkoi varaosan haku
Venäjän ilmavoimien Su-35S-hävittäjä lennolla Rjazanissa elokuussa 2021. Kuva: Maksim Shemetov / Reuters
Lue lisää: Politico: F-35-hävittäjien osia katosi – saattavat olla Kiinan käsissä
Suhoi Su-35 tuli operatiiviseen käyttöön viime vuosikymmenellä. Se on raskas mutta hyvin liikehtimiskykyinen monitoimihävittäjä.
Edellisen sukupolven hävittäjänä Su-35 ei ole häivekone: sitä ei uuden polven hävittäjien tavoin ole lähtökohtaisesti kehitetty tutkassa vaikeasti havaittavaksi. Näin ollen F-35 havaitsee sen todennäköisesti selvästi kauempaa kuin Su-57:n.
Su-35 olisi silti hankala vastustaja mahdollisessa ilmataistelutilanteessa F-35:tä vastaan, varsinkin lähitaistelussa. Su-35 on nopea ja sitä kuvataan suuresta koostaan huolimatta ketteräksi. Koneen liikehtimiskykyä parantaa vektorointi: mahdollisuus suunnata moottorien työntövoimaa.
Lue lisää: Venäläinen superhävittäjä syöksyi maahan lähellä Moskovaa
Raskaan R-37M-ilmataisteluohjuksen mallikappale MAKS-ilmailunäyttelyssä Ramenskojen lentokentällä vuonna 2013. Kuva: Vitaly V. Kuzmin, Wikimedia Commons
F-35 eroaa suunnittelufilosofialtaan ja taistelutavaltaan Su-35:stä. Ajatuksena on se, F-35 ratkaisee ilmataistelutilanteet voitokseen pitkiltä etäisyyksiltä, kaukaa ohjaajan näkökentän ulkopuolelta.
Myös Venäjä pyrkii samaan. Edellisen sukupolven Su-35 on F-35:een verrattuna vanhaa rautaa, mutta se voidaan aseistaa kauas ohjaajan näkökentän ulkopuolelle kantavin ilmataisteluohjuksin.
Venäjä ilmoittaa raskaan R-37M-ilmataisteluohjuksensa vientiversion kantomatkaksi 200 kilometriä. Venäjän ilmavoimien versio voidaan arvioiden mukaan laukaista jopa 300 kilometrin päähän. Ohjus on RUSI:n mukaan tulossa laajaan käyttöön Venäjällä. Se voi merkittävästi lisätä Venäjän kykyä uhata Naton ilmaoperaatioita, erityisesti tutkavalvonta- ja taistelunjohtokoneita.
Su-57:lle on kehitetty uusi pitkän kantaman R-77M-ohjus. Sen todellista kantamaa ei ole julkistettu.
Suomen ilmavoimien F-35:n pääase on Amraam-ilmataisteluohjus. Yhdysvaltojen puolustusministeriö ei ole julkistanut uusimpien Amraam-ohjusten kantamaa. Nimellinen kantomatka ei kuitenkaan ole ainoa autuaaksi tekevä ominaisuus ilmataisteluohjuksissa. Niiden tehokkuuteen vaikuttavat muun muassa kohteen korkeus, nopeus, suunta ja niiden muutokset sekä kohteen häiveominaisuudet.
