Kuva: Friso Gentsch/dpa.
Suomen hallitus kritisoi Euroopan komission ehdotusta asuintalonhinnan hallintaa koskevaksi asetukseksi (Affordable Housing Act) ja vaatii ehdotukseen muutoksia.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Hallitus toimitti torstaina eduskunnelle unionin kannanoton, jossa se esitti kantaansa komission ehdotukseen. Tämän tiedotti ympäristöministeriö tiedotustilaisuudessa.
Hallitus vaatii muutoksia, koska sen mielestä ehdotus rajoittaa merkittävästi jäsenvaltioiden toimivaltaa sisämarkkina-asetuksen kautta.
Euroopan komissio julkisti ehdotuksensa asuintalonhinnan hallintaa koskevaksi asetukseksi 9. syyskuuta 2026. Asetus luo puitteet jäsenvaltioiden toimenpiteille asuintalonhinnan ja asuntojen saatavuuden turvaamiseksi. Ehdotus on osa Euroopan asuntosuunnitelmaa, jonka komissio julkaisi 16. joulukuuta 2025. Unionin kannanotto asiasta toimitettiin eduskunnalle 17. huhtikuuta 2026.
Komission ehdotuksen tavoitteena on selventää ehtoja, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat turvata asuintalonhinnan ja asuntojen saatavuuden EU:n sisämarkkinasääntöjen mukaisesti. Ehdotus luo yhteisen kehyksen näiden toimenpiteiden arvioinnille. Asetus voisi koskea jäsenvaltioiden viranomaisten toimenpiteitä, jotka rajoittavat lyhytaikaista majoituspalveluiden vuokrausta (kuten Airbnb) tai asuinrakennusten hankintaa ja käyttöä muuhun kuin pysyvään asuinkäyttöön.
Komission ehdotus kohdistuu alueisiin, joissa asuntokysyntä ylittää tarjonnan ja asuintalonhinta sekä asuntojen saatavuus ovat kärsineet tästä. Tällaisia alueita ovat suuret kaupungit ja matkailukohteet. Vastuullisten viranomaisten tulee pystyä osoittamaan tällainen asuntopaine ennen kuin ne ottavat käyttöön rajoittavia toimenpiteitä.
Hallitus korostaa, että asuntopolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan. Asunnot ja asuntomarkkinat ovat hyvin paikallisia, ja niiden kehitykseen vaikuttavat aiemmat asuntopolitiikan päätökset. Nämä päätökset vaikuttavat pitkällä aikavälillä asuntokantaan, kaupunkirakenteeseen ja asuntolaitoksiin.
Hallituksen mielestä komission ehdotus ei ole suhteellisuudentaaton. Sisämarkkinatoimivallan kautta se käsittelee asioita, jotka voitaisiin säännellä tehokkaammin paikallisesti ilman EU-tason säätelyä.
Hallituksen mielestä ehdotuksessa tulisi määritellä tarkemmin, miten asuntopaineen kohteena olevat alueet määritellään käytännössä, sillä tämä on yksi niistä tekijöistä, jotka määräävät ehdotuksen merkityksen. Liian karkea NUTS-aluejako (Nomenclature of Territorial Units for Statistics) ei huomioi paikallisia eroja asuntomarkkinoissa, sillä samalla alueella voi olla sekä asuntovelkassa kärsiviä kaupunkeja että alueita, joissa on runsaasti asuntotarjontaa. Tämä voi vaikeuttaa toimenpiteiden kohdistamista alueille, joissa tarve on suurin.
”Asuntomarkkinatilanteet ja niihin liittyvät ongelmat vaihtelevat suuresti EU:n eri osissa. On yksinkertaisesti järkevää yrittää säädellä Oulun tai Espoon asuntomarkkinoita samoilla säännöillä kuin Barcelonan tai Amsterdamin markkinoita. Komission ehdotus ei ratkaise niitä ongelmia, joihin sen tavoitellaan,” sanoi ilmasto– ja ympäristöministeri Sari Multala tiedotustilaisuudessa.
Unionin kannanotto ohjautuu eduskunnan suurkomitean käsiteltäväksi.
EU:n kansallinen parlamentti voi antaa perustellun lausunnon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission puheenjohtajille perusteluista, joiden nojalla se katsoo, ettei ehdotus täytä toissijaisuusperiaatetta. Perusteltu lausunto on toimitettava kahdeksan viikon kuluessa lainsäädäntöä koskevan ehdotuksen julkaisemisesta kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä.
Lausunnon antamisen määräaika tälle ehdotukselle on 17. marraskuuta.
