
Kuvateksti: Hiippijät rakentavat pesänsä yleensä koivuihin, tikkain vanhoihin reikiin. Kuva: Tuomas Lahti / Helsingin kaupunki.
Helsingin siperianhiippijäpopulaatio kasvoi voimakkaasti 2010-luvun loppuun asti, mutta viime vuosina populaatio on pysynyt melko vakaana, Helsingin kaupunki tiedotti maanantaina tutkimuksen perusteella.
Vuosina 2024–2025 tehdyt kartoitukset päivittivät tietoa lähes kaikista tunnetuista elinympäristöistä.
Siperianhiippijöiden esiintymistä Helsingissä on seurattu kevästä 2014 lähtien.
Tällöin siperianhiippijäpopulaatio kasvoi nopeasti ja levisi kohti itää ja kaakkoa luoteis-Helsingistä.
Sitä siitä lähtien siperianhiippijöiden leviäminen on tasaantunut.
Vuosina 2024 ja 2025 tehdyissä kartoituksissa tarkistettiin vanhoja paikkoja, joista ei ollut viimeaikaisia havaintotietoja, sekä metsäalueet, jotka oli aiemmissa kartoituksissa arvioitu sopiviksi siperianhiippijöille.
Työ jaettiin kahteen vuoteen, jotta koko kaupungin siperianhiippijöiden elinympäristöistä oli saatavilla ajantasaisin data.
Kevään 2025 kartoituksen jälkeen kaikki Helsingin kaupungille tunnetut siperianhiippijöiden asuttamat alueet on tarkastettu ainakin kerran keväällä 2023–2025, lukuun ottamatta Keskuspuistoa.
Seurantadatan perusteella paikallinen siperianhiippijäpopulaatio saavutti huippunsa vuonna 2018 ja 2019. Sen jälkeen osa elinympäristöistä on hylätty, ja uusien elinympäristöjen määrä on ollut alhainen. Helsingin siperianhiippijämäärä on asettunut huippuvuosia alhaisemmalle tasolle, mutta pysynyt melko vakaana vuodesta 2022 lähtien.
Enemmistö Helsingin siperianhiippijähavainnoista on tehty sekametsissä, joissa kuusivaltaisissa metsiköissä kasvaa runsaasti nuoria lehtipuita.
Suuret kuuset ja koivut ovat elintärkeitä siperianhiippijöille, ja näitä puita löytyy lähes kaikista niiden elinympäristöistä. Hiippijät rakentavat pesänsä yleensä koivuihin, tikkain vanhoihin reikiin. Pien osa siperianhiippijöistä asuu puistojen luonnontilaisimmilla vanhapuisilla alueilla. Suuret leppä- ja koivupuita ovat tärkeitä ravinnonhankintapaikkoja siperianhiippijöille, ja ne viihtyvät tukeissa kuusissa.
Vuosina 2024 ja 2025 siperianhiippijöille määriteltiin kaksi uutta ydinaluetta ja yksi uusi elinympäristöalue. Näiden alueiden lisäyksen jälkeen Helsingissä noin 160 metsä- ja puistoaluetta on todettu siperianhiippijöiden asuttamiksi. Noin kaksi kolmasosaa näistä alueista on ollut asuttuna viime vuosina. Itä-Helsingissä on vain yksittäisiä havaintoja siperianhiippijöistä, eikä siellä ole vielä muodostunut pysyvää populaatiota. Itä-Helsingissä olisi runsaasti siperianhiippijöille sopivia metsäalueita, mutta näiden alueiden asuttaminen vaatisi riittävän määrän yksilöitä, jotka ylittäisivät Lahdenväylän moottoritien.
”Helsingin siperianhiippijäpopulaation turvaamiseksi olisi erittäin tärkeää, että laji leviäisi myös Itä-Helsinkiin, jossa on runsaasti sopivia metsäalueita. Lajin leviämisen varmistaminen Itä-Helsinkiin vaatii riittävien elinikäisten käytävien säilyttämistä hiippijöille,” sanoi Helsingin ympäristöpalveluiden ympäristöasiantuntija Ari Turula.