Villisikametsästys vaatii erityisosaamista afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi

Metsästäjän on tunnettava villisian käyttäytyminen ja elintavat, jos hän haluaa saada saalista. Kuva: Joonas Salli

Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen on tehnyt villisikakannan hallinnoinnista aiempaa tärkeämpää.

Kokenut villisianmetsästäjä Tuukka Vuorinen Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksestä toteaa IS:lle, että kannasta on huolehdittava, jotta sikarutto ei pääse leviämään.

– Näkisin, että metsästyksen tulee olla aina järkevää ja eettistä, ja tässä hetkessä metsästystä on hyvä pohtia ennen kaikkea sikaruton kannalta, Vuorinen sanoo.

Myös Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg sanoo Maaseudun Tulevaisuuden mukaan, että villisikakantaa olisi saatava pienennettyä.

– Ylisuurta kantaa ei pysty enää hallitsemaan metsästämällä. Jos villisikakanta kasvaa hallitsemattomaksi, on afrikkalaisen sikaruton hävittäminen äärimmäisen vaikeaa ja voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä, sanoi Berg nuorille metsästäjille suunnatussa koulutustapahtumassa.

Vuorisen mukaan villisika on haastava laji metsästäjälle.

– Villisika liikkuu öisin, eli metsästäjänkin on liikuttava yöllä. Sialla on myös tarkat aistit, ja se on oppivainen eläin. Sitä on huomattavasti hankalampi metsästää kuin vaikkapa hirveä.

Metsästäjän onkin tunnettava villisian käyttäytyminen ja elintavat. Jahtia helpottaa houkutteluruokintapaikan perustaminen. Sialle mieluisat herkut, kuten mansikkamehussa liotettu maissi, houkuttelevat sen paikan päälle.

Lähelle päästäkseen Vuorisella on kikka: kahdet villasukat ilman kenkiä.

– Tulee siitä, että sialla on hyvä kuulo. Sukkasillaan kivet eivät rapise ja oksat katkeile kuten kovilla kengänpohjilla. Tuulikin pitää huomioida ja liikkua rauhallisesti. Villisian näkö ei ole mikään haukankatse, mutta liikkeen se havaitsee hyvin, Vuorinen kertoo.

Vuorinen kertoo myös kuulleensa tutuiltaan, että jotkut liikkuvat sikametsällä polkupyörällä, joka on hiljainen kulkuväline.

Turvallisuuskin on tärkeää huomioida.

Perusasioiden, kuten ampumasektorin turvallisuuden lisäksi on tärkeää huomata, että haavoittunut villisika on hyvin vaarallinen. Euroopassa metsästäjät saattavat käyttää kevlar-housuja kulmahampailta suojautuakseen, mutta Suomessa tätä tehdään Vuorisen mukaan vähemmän.

Haavoittuneesta siasta tulee tehdä hätäkeskusilmoitus. Kuolleeksikin luullut siat ovat saattaneet käydä ihmisten kimppuun, ja terävissä kulmahampaissa voi olla myös taudinaiheuttajia.

Villisian metsästäminen seurueena ei ainakaan Kaakkois-Suomessa ole niin suosittua kuin vaikkapa hirvien kohdalla. Sika liikkuu paljon, ja esimerkiksi koiraa karkuun lähtiessään se voi juosta metsästysseurojen alueiden ulkopuolelle.

Afrikkalaista sikaruttoa (ASF) todettiin Suomessa ensimmäisen kerran heinäkuussa. Ruokaviraston mukaan tartuntoja on todettu tällä hetkellä 35 kappaletta, kaikki Virolahdella.