Seksuaalikasvattaja kertoo, etteivät kaikki nuoret uskalla viedä kotiin ”kondomiajokorttia”. Kuva: Anna Huovinen
Monikulttuurisuus hankaloittaa seksuaalikasvatusta Espoossa, toteaa seksuaaliterapeutti ja -kasvattaja Terhi Suokas Helsingin Sanomille.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten kotoa saama seksuaalikasvatus eroaa usein toisistaan, mikä näkyy myös koulumaailmassa. Suokas mainitsee esimerkkinä kondomin käytön harjoittelun kouluissa, josta voi saada niin kutsutun ”kondomiajokortin”.
– Jotkut maahanmuuttajataustaiset eivät ota vastaan suoritustodistusta, koska he sanovat, etteivät voi viedä sitä kotiin, Suokas kertoo Helsingin Sanomille.
Useat eri kielet voivat myös vaikeuttaa seksuaalikasvatusta. Seksuaaliterapeutti ja -kasvattaja kertoo kokeilleensa kerran kääntää opetusmateriaalin kurdiksi, mutta kyseisestä kielestä ei löytynyt vakiintunutta vastinetta kaikille käsitteille.
Suokas muistuttaa Helsingin Sanomissa, että maahanmuuttajien lähtömaat vaikuttavat siihen, miten seksuaalikasvatukseen suhtaudutaan. Usein maahanmuuttajataustaiset vanhemmat kiittävät Suokasta siitä, että heidän lapsilleen opetetaan seksuaalikasvatusta.
Konservatiivisia arvoja on myös kantasuomalaisilla perheillä. Tutkimukset osoittavat myös, että 18–30-vuotiaat naiset ovat usein liberaalimpia kuin samanikäiset miehet.
Nuorten taustoista tai aatteista huolimatta koulu on paikka, jossa jokaisella nuorella on oikeus tietoon ja seksuaalikasvatukseen. Nuorten Väestöliiton asiantuntija Viivi Sihvonen totesi aiemmin Ilta-Sanomien haastattelussa, että koulun resurssit ovat usein rajalliset ja tämä vaikuttaa myös seksuaalikasvatukseen.
– Koulun velvollisuus on tarjota turvallinen ympäristö, joka tukee jokaisen nuoren seksuaalista kehitystä esimerkiksi niin, että nuorten itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja moninaisuudesta puhutaan, Sihvonen kommentoi Ilta-Sanomille aiemmin.
Oikaisu 25.8.2026 klo 13.40. Korjattu Terhi Suokkaan nimi. Hänestä kirjoitettiin jutussa alun perin nimellä Suhokas.
