Kelan ja Tampereen yliopiston selvityksessä tutkittiin Suomessa asuvien alle 18-vuotiaiden reseptilääkkeiden käyttöä. Kuva: Kalle Koponen / HS
Jopa 22 prosenttia 17-vuotiaista käytti vuonna 2025 hermostoon vaikuttavia lääkkeitä.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Asia selviää Kelan ja Tampereen yliopiston tuoreesta selvityksestä, jossa selvitettiin kaikkien Suomessa asuvien alle 18-vuotiaiden reseptilääkkeiden käyttöä vuosien 2017–2025 aikana. Aineisto kattaa tiedotteen mukaan vuosittain miljoona lasta ja 21 miljoonaa apteekista toimitettua reseptilääkettä.
Hermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö kasvoi suomalaislapsilla seuranta-aikana 10,7 prosentista 15,5 prosenttiin.
Tiedotteessa kerrotaan, että kyseiseen lääkeryhmään kuuluu muun muassa lääkkeitä, joilla hoidetaan masennusta ja ADHD:ta.
Seuranta-aikana yli kahdeksankertaistui ADHD-lääke lisdeksamfetamiinin käyttö. Myös metyylifenidaatin käyttäjämäärä yli kolminkertaistui.
Vuosien 2017–2025 aikana Suomessa siirryttiin Pohjoismaiden maltillisimmista luvuista selvästi suurimpien joukkoon. Kelan mukaan kasvu voi selittyä sillä, että ADHD tunnistetaan, hoitokynnys on laskenut ja palveluita on saatavilla.
Vuonna 2025 lievään kasvuun kääntyi myös 6–8-vuotiaiden poikien ADHD-lääkityksen aloittaneiden osuus. Vuodesta 2017 määrä on yli kaksinkertaistunut.
Niin ikään masennuslääkkeiden käyttö kasvoi. Sertraliinin käyttö yli nelinkertaistui ja fluoksetiiniin lähes kaksinkertaistui.
Antibiootit ovat edelleen lasten eniten käyttämiä lääkkeitä. Niiden käyttö on kuitenkin merkittävästi vähentynyt. Kelan mukaan laajakirjoisten antibioottien käyttöä tulisi edelleen vähentää, jotta torjutaan antibioottiresistenssiä.
Fimean mukaan tällä tarkoitetaan bakteerien kykyä kehittää vastustuskykyä antibiooteille.
