IAEA: Suomeen tarvitaan parannuksia ydin- ja säteilyonnettomuuden varautumiseen

Onkalo-päätalvivaraston yhteyteen on rakennettu 10 kilometriä tunnelia, ja lisätunnelien määrä on suunniteltu olevan 40 kilometriä. Kuva: Posiva Oy, Tapani Karjanlahti.

Kansainvälisen ydinenergiaviraston (IAEA) asiantuntijatiimi on arvioinut Suomen varautumista säteilyonnettomuuksiin ja tunnistanut alueita, joissa tarvitaan lisäparannuksia, Säteily- ja ydinturvallisuusvirasto (STUK) tiedotti torstaina.

Tiimi päätti keskiviikkona kymmenen päivän mittaiseen tehtäväänsä, jossa se tarkasti Suomen valmiuksia ja toimintamalleja ydin- ja säteilyonnettomuuksien varalta hallituksen pyynnöstä.

Tiimi ehdotti kansallisen koordinoinnin vahvistamista sekä valmiusvaiheessa perustamalla kansallinen koordinaatiomekanismi että onnettomuuden varalta toimimisessa erityisesti alkuvaiheessa ja siirtymävaiheessa kehittämällä kansallinen säteilyonnettomuussuunnitelma IAEA:n turvallisuusstandardien mukaisesti. Suunnitelman tulisi yhdistää roolit, vastuut ja koordinointijärjestelyt kaikilla toiminnan tasoilla ja vaiheilla.

Tiimi suositteli myös säätämään lainsäädäntöä ydin- tai säteilyonnettomuuden aiheuttamien puhdistustoimien radioaktiivisen jätteen hallinnointia varten, parantamaan järjestelyjä yleisön, ensihätötyöntekijöiden ja avustajien suojelun, viestinnän ja kansainvälisen avun integroimiseksi kansalliseen toimintaan sekä vahvistamaan laboratoriokapasiteettia ympäristö-, elintarvike- ja vesinäytteiden analysointiin.

“EPREV (Emergency Preparedness Review) -tarkastuksen havainnot tuovat tärkeää syötettä Suomen ydin- ja säteilyonnettomuuksien varautumisen kehittämiseen, erityisesti kaikkien varautumiseen ja toimintaan osallistuvien osapuolten koordinoinnin tehostamisessa,” sanoi STUK:n johtaja Karim Peltonen tiedotteessa.

“EPREV-tarkastuksen suorittaminen Suomessa osoittaa myös hallituksen sitoutumista sääntöperusteiseen maailmanjärjestykseen ja kansainväliseen ydin- ja säteilyonnettomuuksien varautumis- ja toimintakehikkoon,” Peltonen lisäsi.

Suomessa toimii viisi ydinvoimalaitosreaktoria kahdella paikkakunnalla: Loviisan ydinvoimalaitos ja Olkiluodon ydinvoimalaitos. Olkiluodon alueella sijaitsee myös Onkalo-päätalvivarasto, joka on maailman ensimmäinen geologinen loppusijoituslaitos ydinjätteelle.

Säteilylähteitä käytetään Suomessa myös lääketieteellisissä, teollisissa ja tutkimuskäytöissä.

EPREV-tiimi haastatteli keskeisiä hallintoviranomaisia, jotka ovat vastuussa ydin- ja säteilyonnettomuuksien varautumisesta ja toiminnasta, sekä kansallisia ja alueellisia poliisi– ja pelastuslaitoksia ja paikallisia viranomaisia.

Tiimi vieraili Olkiluodon ydinvoimalaitoksella ja tarkasti Loviisan ydinvoimalaitoksen ulkopuoliset toimintajärjestelyt.

Tiimi vieraili myös Satasairaalan kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinasekoulutuskeskuksessa, elintarviketurvallisuuslaboratorioissa sekä Helsingin pelastuslaitoksessa ja siviilipuolustusesikunnassa.

Ranskan ydin- ja säteilyturvallisuusviraston (ASN) varapääjohtajan Olivier Isnardin johtamassa kansainvälisessä tarkastustiimissä oli asiantuntijoita Argentiinasta, Itävallosta, Kanadasta, Ranskasta, Alankomaista, Sloveniasta ja Etelä-Afrikasta.

“Suomi on sijoittanut huomattavia voimavaroja ja resursseja ydin- ja säteilyonnettomuuksien varautumiseen, ja näimme tämän heijastuneen tapaamiemme organisaatioiden asiantuntemuksessa ja sitoutumisessa,” Isnard totesi, lisäten että “järjestelmällisempi koordinointi kansallisella tasolla sekä sektoreiden ja onnettomuuden vaiheiden välillä auttaisi Suomea hyödyntämään näitä mahdollisuuksia vielä tehokkaammin.”