Inkooon metsästetään merimetsoja ilman lupaa
Merimetsoja Inkoossa. Video: Lukijan video
Lue tiivistelmä
Merimetsoja saa nyt metsästää ilman poikkeuslupaa kalanpyydysten läheisyydessä.
Suojametsästyskausi alkoi syyskuussa ja kestää helmikuun loppuun.
Inkoolainen osa-aikainen kalastaja Niklas Nordblad pitää lakiuudistusta tarpeellisena, sillä merimetsot vahingoittavat kalakantoja ja pilaavat saaliita.
Birdlife Suomen mukaan uusi laki on EU-lainsäädännön vastainen ja perustuu tutkimustiedon vastaisiin väitteisiin.
Näytä lisää
Merimetsoja saa nyt metsästää ilman erillistä poikkeuslupaa kohteissa, joissa ne aiheuttavat todellista vahinkoa kalastukselle. Rauhoitettujen lintujen suojametsästyskausi alkoi syyskuun alussa, ja se kestää helmikuun loppuun.
Inkoolainen Niklas Nordblad, 52, sanoo, että hallituksen päätökselle on ollut jo pitkään tarvetta. Lintuja saa metsästää ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.
– Järkyttävän isot lintumäärät aiheuttavat vahinkoa kalakannoille. Lintukannat ovat nyt liian suuria, Nordblad toteaa.

Merimetsoparvet ovat valtavia varsinkin, kun poikaset ovat kasvaneet. Kuva: Kari Suni
Nordblad on osa-aikainen kalastaja, joka pyytää suomukalaa rysillä. Hän on seurannut julkisuudessa esitettyjä arvioita siitä, kuinka paljon merimetsot syövät kalaa.
– Käsitykseni mukaan vuorokausimäärä on jopa 0,7 kg / lintu. Kun poikaset ovat lentokykyisiä, parvissa voi olla parituhatta lintua kalastamassa pienellä alueella, ja ne syövät melkoisia määriä.
Hän on huomannut, että hänen omassa pohjarysässään on paljon myös vioittuneita kaloja.
– Se on elävänä pyytävä pyydys, jolla kalastan kuhaa. Kun merimetsot pyydystävät siinä ympärillä, rysään menee myös hyvin paljon kaloja, joissa on viiltoja tai reikiä. Saalis on silloin pilalla, vaikka vielä elossa olisikin – ei sitä voi käyttää.

Niklas Nordblad on osa-aikainen kalastaja. Kuva: Lukijan kuva
Nordblad metsästää sorsia, hirviä ja peuroja, ja pian hän suojametsästää myös merimetsoja.
– Aion ampua niitä rysien lähistöllä. Suojametsästystä saa harrastaa pyydyksen ympärillä, kun merimetso on alle 300 metrin etäisyydellä siitä. Muiden metsästäjien syyskuun tulokset ovat jo varsin lupaavia.
Hän muistuttaa, että kenenkään metsästäjän tarkoitus ei ole ampua yhtään lajia sukupuuttoon Suomessa.
Merimetsojen ampuminen massoittain ei ole ratkaisu, vaan niiden karkottaminen pyydysten lähettyviltä metsästyksellä.

Kuvassa on vanerista tehtyjä houkutinlintuja, joita käytetään merimetson metsästyksessä. Kuva: Lukijan kuva
Suomen riistakeskus tiedotti elokuun lopussa, että kalanpyydysten osalta lainsäädäntö ei tee eroa, onko pyydys harraste- vai ammattilaiskäytössä ja kuinka kauan pyydys on ollut pyynnissä. Suojametsästykseen liittyy aina saalisilmoitusvelvollisuus.
BirdLife Suomen mukaan uusi laki on EU-lainsäädännön vastainen, perustuu tutkimustiedon vastaisiin väitteisiin ja heikentää oikeusvaltiota.
”Kiinteän kalanpyydyksen, kuten katiskan, läheisyydessä saa elo-helmikuussa ampua vaikka kunnan ainoan merimetson”, Birdlife kirjoittaa sivustollaan.

Merimetso on nyt riistalaji. Kuva: Reijo Lehtonen
Inkoon kalatalousalueella ja muillakin kalatalousalueilla on vuosien varrella haettu paljon poikkeuslupia asian ratkaisemiseen.
Nordblad on tyytyväinen valtakunnalliseen lakiuudistukseen merimetson suojametsästyksestä.
– Merimetsojen ampuminen massoittain ei ole ratkaisu, vaan niiden karkottaminen pyydysten lähettyviltä metsästyksellä. Kyllä linnut ymmärtävät vähitellen, että näissä paikoissa ei ole hyvä olla.
Nordblad tietää, että luontoasiat herättävät usein suuria tunteita somessa ja julkisuudessa, ja vastakkainasettelu korostuu.
– Toivon, että osattaisiin kuunnella niitä ihmisiä, joita asia oikeasti koskettaa.