Ilta-Sanomien evästekäytännöt muuttuvat: vaihtoehtona maksullinen mainokseton palvelu

Maanantaista lähtien Ilta-Sanomien digilukijat kohtaavat uudenlaisen evästekyselyn tullessaan IS:n verkkosivustolle tai sovellukseen. Aiemmin vaihtoehtona oli hyväksyä tai hylätä evästeet asetuksissa, mutta nyt lukija voi valita tutun hyväksymisen tai uuden maksullisen, mainoksettoman tuotteen.

Muutoksen taustalla on EU:n lainsäädäntö sekä Suomen korkeimman hallinto-oikeuden tuore ratkaisu evästevalintojen esittämisestä käyttäjille, joka sitoo myös Ilta-Sanomia. Monet eurooppalaiset mediat ovat jo siirtyneet käytäntöön, jossa evästeiden kieltäminen on sidottu maksulliseen, mainoksettuun tuotteeseen. Samantyyppisiä ratkaisuja on nähty myös Suomessa.

Evästekyselyt eivät ole digikäyttäjille uusi asia. Verkon käytössä tulee toistuvasti kysymys tietojen käytön hyväksymisestä, ja valtaosa käyttäjistä hyväksyy sen. Ilta-Sanomien kohdalla tilanne on nykyisellään sellainen, että jos hyväksyt evästeet entiseen malliin, mikään ei muutu. Jatkat käyttöä aivan samalla lailla kuin ennenkin. Ilta-Sanomat ja Sanoma käsittelevät käyttäjien dataa aina tietoturvallisesti. Hyväksyjä voi myös itse kieltää maksutta Sanomien kumppanien evästeet sivustomme evästeasetuksista.

Evästeet ovat Ilta-Sanomien kaltaiselle mainosrahoitteiselle digimedialle elinehto. Ilman niitä emme pystyisi tarjoamaan lukijoille vapaasti luettavaa digisisältöä. Verkon journalismi on valtaosin maksutonta, mutta se ei synny ilmaiseksi vaan sitä tuotetaan mainoksista saatavilla tuloilla.

Suomalaisten mediayhtiöiden verotettava voitto kuuluu lähtökohtaisesti Suomen yhteisöverotukseen. Kansainvälisen teknologiakonsernin kohdalla tilanne ei ole samanlainen.

Ilman mainostuloja lukijat olisivat jääneet paitsi esimerkiksi Suuren Journalistipalkinnon vuoden jutuksi valitusta artikkelista itsemurhaverkkosivusta ja siellä vieraillleen suomalaismiehen kohtalosta. Emme olisi voineet julkaista vilkasta keskustelua herättänyttä reportaasia vanhusten hoidosta, kun toimittajamme soluttautui hoitokotiin töihin useiksi päiviksi. Ilta-Sanomat kertoi hiljattain myös ensimmäisenä kansanedustajien kotiin tunkeutumisesta. Mainoksista saatavilla tuloilla maksetaan joka kuukausi palkkaa toimittajille, joiden jutut pitävät yleisömme ajan tasalla, viihdyttävät ja koskettavat.

Digitaalisen mainonnan toimivuuden kannalta on oleellista, että mainosten toimivuutta pystytään mittaamaan. Tähän tarvitaan evästeistä saatavaa dataa. Nykyään digitaalisen mainosmarkkinan kilpailu ulottuu laajasti perinteisen median ulkopuolelle, ja tällaisessa kilpailussa evästeillä saatava data on ratkaisevaa suomalaiselle medialle.

Kansainväliset digijätit kilpailevat aggressiivisesti ja ovat tehokkaita keräämään käyttäjädataa. Sosiaalinen media on usein hämmästyttävän hyvin perillä siitä, mistä käyttäjät ovat kiinnostuneita.

Monet eivät välttämättä ole ajatelleet, että suomalaiset yritykset kuten Sanoma, Alma Media ja Keskisuomalainen kilpailevat Googlen ja Metan (joka omistaa esimerkiksi Facebookin) kanssa suomalaisista mainosbudjeteista. Verojen osalta tilanne eroaa merkittävästi. Suomalaisten mediayhtiöiden verotettava voitto kuuluu lähtökohtaisesti Suomen yhteisöverotukseen. Kansainvälisen teknologiakonsernin kohdalla tilanne ei ole samanlainen. Meta voi saada mainostajilta huomattavia tuloja ilman, että vastaava liikevaihto tai voitto näkyy Suomessa verotettavana valtion kassassa.

Journalistisen median maksullisuuteen ei ole uutta. Printtilehdestä on maksettu ikiajat joko kassalla tai kotiin saapuvalla laskulla. Ilta-Sanomien digipalvelussa laskun kuittaa lukijan puolesta mainostaja.

Lukijalla on edelleen mahdollisuus hylätä evästeet. Heille, jotka haluavat estää evästeet, tarjotaan nyt maksullinen tuote, jonka hinnalla saa mainoksettoman verkkopalvelun.