Euroviisut boikottiin, Euroviisut boikottiin!
Mitä? Suomi on ennakkosuosikki? Voi hyvä Lordi! Pete! Linda! Liekinheitin voittoon!
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Israel pois viisuista, Israel pois viisuista!
Oikeasti? Ennakkosuosikki? Voi hyvä Lordi! Pete, Pete, Linda, Linda, Lieeeeeekinheitin, hyvä Suuuoooomiiii!
Euroviisut on se pitkältä tuntuva ajanjakso vuodessa, jolloin kansalliset yleisradiot ovat ansainneet paikkansa. Muina aikoina ne ovat puolueellisia ja esittävät mielipiteitä sen sijaan, että kertoisivat totuuden, joka on minun näkemykseni.
Kun MTV3 uhkaa viedä meiltä jääkiekon MM-kisat, Yleisradio astuu esiin. Se ei lähtenyt turhiin boikotteihin merkityksettömien kansanmurhien vuoksi, vaan halusi tarjota kansalleen toivon paremmasta tulevaisuudesta, jossa huolet unohtuvat, kun yhdessä laulamme polttotaisteluvälineestä himon tai minkä lie vertauskuvana.
Ja niin tapahtui ainutlaatuinen eli vuosittainen ihme alkoholin ja jättiscreenien äärellä. Yleisradio oli yhdistänyt kansan vahvemmin kuin jopa aikaisempien aikojen julkiset teloitukset.
Puoluekannasta riippumatta me kaikki olimme heidän puolellaan, jotka kysyivät: ”Miten tunteet vois jäädyttää, kun sä oot liekinheitin ooh?”
Liekinheitin on laite, jolla ruiskutetaan öljypohjaisia seoksia tai esimerkiksi napalmia vihollisen päälle. Liekinheitintä on käytetty ensimmäisestä maailmansodasta Vietnamin sotaan, ja sen käyttö on kielletty kansainvälisillä sopimuksilla.
Israel ja kansanmurhat unohtuvat, kun Pete Parkkonen kiekuu menneisyyden tuhoaseista toksisen rakkauden vertauskuvana tai minä lie.
Suomen lippu liehuu kuin Linda Lampeniuksen mekko.
Koska Suomi on vedonlyöjien suosikki ja ainoasta euroviisuvoitostamme on kulunut 20 vuotta, on kohtuullista, että kansakuntana olemme jälleen hieman sekaisin.
Kulttuuritoimituksissa Euroviisuja seurataan kuin kulttuuria ei olisi koskaan ollutkaan. Helsingin Sanomissa kuvattiin ”vääryydeksi”, jos kulttuurin kehdoksi kutsuttu Kreikka voittaisi, koska Kreikan huumoriesitys on oikeasti huonompi kuin Käärijän huumoriesitys, joka ei voittanut, kiitos analyysista!
Osa toimittajista on valjastettu istumaan Jodelissa tarkkailemassa kansan tuntemuksia, jotka ovat joko sellaisia, että me voitetaan tai me ei voiteta tai nyt meni hermot. Jodelin sisältö on saanut osan toimittajista kirjoittamaan suomalaisluonteesta sen, mitä suomalaisluonteesta aina kirjoitetaan.
Opetusministeri Anders Adlercreutz on julkaissut Instagramissa videon, jossa soittaa sellolla Liekinheitintä, koska jopa Rkp:n eliitti haluaa mukaan kansan juhlintaan. Muut poliitikot opettelevat parhaillaan kappaletta nokkahuiluillaan.
Ainoastaan esiintyjät ovat säilyttäneet suhteellisuudentajunsa. Linda Lampenius ihmetteli tiedotustilaisuudessa: ”Olikohan se joku vitsi vai oliko se totta, että oli jotain vauvoja, jotka oli syntyneet, niin niille oli laitettu liekkipaidat päälle. Se on ihan sairasta, mitä on tapahtunut Suomessa.”
Kaikki tuo on sympaattista. Saahan sitä tunteitaan osoittaa ja tuoda sellonsa mukaan juhlimaan.
Pelottavimmat hetket seuraavat Euroviisujen jälkeisellä viikolla, kun voittoa tai häviötä aletaan analysoida tahraisten lukulasien takaa.
Jo Käärijän toisen sijan jälkeen monet ajattelijat iloitsivat, kuinka Käärijän esitys oli muuttanut Suomea ja suomalaisia iloisemmiksi, rohkeammiksi, positiivisemmiksi. On tosin mahdollista, että monet eivät huomanneet muuttuneensa, mutta se oli heidän ongelmansa.
Lopputuloksesta riippuen tulevien viikkojen ajatukset ovat seuraavanlaisia:
Meidän pitäisi uskaltaa enemmän. Ajatella vähemmän sitä, mitä muut ajattelevat. Tälläkin kertaa kaaduimme paineiden alla.
Liekinheittimen lailla Suomi tulee polttamaan menneisyyden esteet tuhkaksi.
Kannatti uskoa kauniiseen suomen kieleen ja laulaa suomeksi.
Mitä järkeä on laulaa suomeksi?
Kahtiajakautumisen aika on ohi.
Suomen lippu liehuu kuin Linda Lampeniuksen mekko.
Suomi liehui hetken kuin Lampeniuksen mekko, joka lopulta juuttui tuoliin.
Linda Lampeniuksen sanoin: ”Emme ole robotteja, vaikka tavallaan olemmekin robotteja.”
