Hauskaa vappua!
Tuo ei ollut pelkkä toivotus, vaan käsky.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Muina juhlapäivinä toivotamme toisillemme hyvää joulua, rauhallista pääsiäistä, onnellista uutta vuotta jne., mutta vappuna meiltä odotetaan enemmän.
Vappuna on oltava hauskaa. Jos vappuna ei nauti, on saattanut tehdä jotain väärin aiemmassa elämässään ja olisi ehkä syytä nousta ylös itsesäälin syövereistä.
Hauskaa vappua!
Tuo ei ollut pelkkä toivotus, vaan käsky. Joko juot tai itket ja juot!
Vappu on juhla, jonka yhä useammat ovat omaksuneet vuosien saatossa.
Nykyisessä muodossaan se oli alun perin kevään ja työväen juhla, mutta mitä järkeä siinä oli?
Kevät on kevät, se ei osaa juoda, ja työväellä, onko heillä mitään syytä juhlia, kun he seuraavana aamuna siivoavat tämän sotkun?
Koska vappuna on oltava hauskaa, muutkin halusivat osallistua juhlintaan. Kaiken lisäksi vappua alettiin kutsua ”kevään karnevaaliksi”, ja kukapa ei haluaisi kerran vuodessa olla mukana karnevaalissa maassa, joka muina päivinä on karnevaalin vastakohta.
Sivistyneistö halusi liittyä juhlintaan. Tai ainakin ne, joilla oli vintillä turvassa ylioppilaslakki, joka kertoi, että toisin kuin lakittomat, he olivat saavuttaneet jotain.
Joko juot tai itket ja juot!
Poliittiset toimijat halusivat hyödyntää vappua kertoakseen sekä itsestään että vastustajistaan asioita, jotka saatiin kerrottua muina päivinä.
Teekkarit käyttivät inhimillisesti ottaen liikaa aikaa, rahaa, terveyttään sekä työläisiltä omimiaan haalareita ilmaistakseen huonokuntoisina kadunkulmissa toisilleen, että juhliminen ei ole iloinen oikeus, vaan ikävä velvollisuus.
Mutta miten juhlia vappua, työläisiä, ylioppilaita tai paljon muutakaan aikana, jolloin opiskelijat näkevät tulevaisuutensa yhä lohduttomampana, maassa on yli 300 000 työtöntä ja jos loukkaat itsesi vapun riennoissa, kiirepäivystys ei toimi enää kuten ennen?
Miten karnevalisoida se, että ei tiedä, kuinka syvä rotko on vielä edessä? Miten juhlia alkavaa kevättä, jos sai juuri potkut ja niistä selviämiseen on vain maksullisia kursseja, joihin ei ole varaa? Miten nauttia siitä, että toinen opiskeluvuosi on alkamassa, kun tekoäly vei jo ensimmäisenä opiskeluvuonna toivon siitä, että omassa alanvalinnassa olisi mitään järkeä?
Toisaalta on pakko juhlia, joten mikäs tässä!
Onneksi Suomesta löytyy kaikkialta ylihintaista alkoholia, jota pitäisi yhä useamman saada yhä helpommin yhä useammasta paikasta vähintään 24 tuntia vuorokaudessa.
360 päivää vuodessa alkoholiin suhtaudutaan paheksuvia sormia heristellen.
Alkoholista ei seuraa mitään hyvää.
Järjestyshäiriöt, parisuhdeväkivalta, tappelut, onnettomuudet, loukkaantumiset, terveyden heikkeneminen, kansanedustaja heilumassa kadulla pyssynsä kanssa, kansanterveydelliset kustannukset, mielenterveyden hajoaminen, masennus, asunnottomuus, työttömyys, kuolema. Tuossa vain osa iloliemen seurauksista!
Mutta sitten muutamana päivänä vuodessa aikuisuus katoaa yhteiskunnasta, ja paheksuvimmatkin sormet siirtyvät availemaan pulloja. Vappu, juhannus, uusi vuosi, nuorten miesten joukkuepelien MM-voitot. Kaikki on sallittua, koska kaikki on juhlaa ja hauskanpitoa.
Julkisilla paikoilla saa juoda näkyvästi, jättää jätteensä toisten siivottaviksi, huutaa kaikkialle ja horjua keskellä kaupunkia alastomana kuin lapsi, joka ylpeänä esittelee, että on oppinut riisumaan vaatteensa.
Kaikelle tuolle on onneksi sekaisimmankin käytöksen oikeuttava nimi. Karnevaali. Kansanperinteessä karja päästettiin vappuisin ensimmäistä kertaa laitumille, ja nyt sinne päästetään koko kansa, ja syytä olisi mennä, koska laitumilla on pakko olla hauskaa.
Suomi on vakava, pimeydessä laahustava maa, jossa kevyimmätkin somevaikuttajat yrittävät parantaa ansaintalogiikkaansa muistuttamalla tasaisin väliajoin elämänsä raskaudesta.
Raskaus ja vakavuus todistavat siitä, että kykenee muuhunkin kuin keveyteen, koska keveys on loukkaus maassa, jossa naurukin muuttuu sananlaskuissa ”tyhjännauramiseksi”.
Joten hauskaa vappua!
Tuo oli käsky, ei toivotus.
