Kassavalvoja maksoi kahdesta lihapasteijasta 39 senttiä – menetti työpaikkansa

Nainen riitautti irtisanomisen. Oikeusriidasta tuli iso lasku. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Kahden hävikkipasteijan ostaminen riisipiirakan hinnalla eli 39 sentillä toi potkut marketin itsepalvelukassojen valvojalle Kymenlaaksossa.

20 vuotta osuuskaupan palveluksessa ollut nainen huomasi vuonna 2024 tehtävässään itsepalvelukassojen valvojana, kuinka asiakas yritti anastaa myymälän paistopisteeltä tuotteita.

Asiakas laittoi pussiin, jossa oli kaksi lihapasteijaa, hinnaksi 39 senttiä, mikä vastasi vain yhden riisipiirakan hintaa.

Valvoja otti pussin pois asiakkaalta. Hän ilmoitti kahdelle työtoverilleen ostavansa itse pasteijat samalla virheellisellä hinnalla. Asiakirjojen mukaan kollegat huomauttivat menettelyn olevan vastoin yrityksen ohjeita, mutta valvoja ei muuttanut päätöstään vaan maksoi pasteijoista 39 senttiä.

Osuuskauppa purki valvojan työsopimuksen vain kuusi päivää myöhemmin. Nainen piti irtisanomista laittomana ja nosti jutun työnantajaa vastaan Kymenlaakson käräjäoikeudessa.

Nainen myönsi menettelynsä harkitsemattomaksi, mutta siitä olisi hänen mielestään saanut olla seurauksena korkeintaan varoitus.

Nainen korosti, ettei hän ollut varastanut työantajalta rahaa tai myynnissä olevia tuotteita. Kysymys oli pois heitettävästä tuotteesta.

Nainen vaati työantajalta kaikkiaan 87 515 euron korvauksia, joihin sisältyi 20 kuukauden palkkaa vastaava 60 080 euroa.

Osuuskauppa kiisti kanteen ja vaati naiselta 48 754 euron korvauksia oikeudenkäyntikuluista.

Yritys muistutti, että henkilöstöohjeen mukaan kaikki hävikkituotteet on hävitettävä asianmukaisesti. Niitä ei saa viedä esimerkiksi kahvihuoneisiin henkilöstön syötäväksi.

Osuuskaupan mielestä nainen oli toiminut vastuullisessa työtehtävässään epärehellisesti.

Työnantaja ilmoitti naisen syntilistalle myös bonuskortin luovuttamisen toisen henkilön käyttöön, jolloin bonushyöty on kirjautunut naiselle.

Käräjäoikeus totesi naisen rikkoneen työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita tahallisesti ja hänen menettelynsä aiheuttaneen luottamuspulan työnantajan ja työntekijän välille.

Oikeus näki naisen tavoitelleen sekä hävikkituotteiden että bonuskortin väärinkäytöksen osalta omaa etuaan. Oikeus katsoi myös näytetyksi, että nainen oli kysellyt ja jopa painostanut muita työntekijöitä sunnuntaivuorojen vaihtamiseen.

Käräjäoikeus on hylännyt naisen kanteen ja velvoittanut hänet korvaamaan työnantajalle oikeudenkäyntikuluja 21 569 euroa.

Itä-Suomen hovioikeus ei myönnä naiselle jatkokäsittelylupaa, joten Kymenlaakson käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.

Muutosta ratkaisuun voi hakea korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää asiassa valitusluvan.