Kuvat: Viertolan 12-vuotias koululainen sai aseensa käyttöönsä

Kuva: Poliisi
Poliisin esitutkinta tuo esiin, mistä Viertolan 12-vuotias kouluampuja sai isoisänsä aseen ennen koulusurmaa.
Esitutkinnassa on dokumentteja isoisän asekaapista sekä piirongin laatikosta, jossa isoisä säilytti avainta asekaappiin. Isoisä oli antanut aseen pojalle vietäväksi takaisin kaappiin, mutta poika ei toteuttanut tätä.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi tiistaina Viertolan kouluampujan isoisän, 69, ampuma-aserikoksesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Isoisä oli luovuttanut pienoisrevolverin ja siihen kuuluvat patruunat 12-vuotiaalle pojalle. Kuva: Poliisi
Isoisä oli antanut pienoisrevolverin ja sen mukana tulevat patruunat 12-vuotiaalle pojalle, jotta tämä veisi ne hänen asuntonsa yläkerran asekaappiin pääsiäislauantaina 30. maaliskuuta 2024. Ennen tätä poika oli harjoitellut isoisänsä kanssa ampumista ainakin kahdesti, ja jälkimmäinen kerta oli pojan oma toive.
Isoisä ei kuitenkaan varmistanut, mitä aseen kanssa todella tapahtui. Hän ei myöskään tarkistanut myöhemmin, laittoiko poika aseen sovitusti kaappiin.

Tässä asekaapissa isoisä säilytti aseitaan. Kuva: Poliisi
Kuudesluokkalainen poika otti aseen itselleen ja vei sen mukanaan Vantaan Viertolan kouluun pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 2. huhtikuuta 2024.
Hän ampui luokassa 12-vuotiaan pojan kuoliaaksi ja haavoitti kahta samanikäistä tyttöä.
Surma-ase oli Herbert Schmidt Ostheim -asetehtaan Länsi-Saksassa valmistama Herter’s Single Action -merkkinen yksitoiminen pienoisrevolveri. Isoisä kertoi poliisille hankkineensa aseen vuonna 1972.
Isoisä havaitsi aseen kadonneen vasta ampumispäivänä ja ilmoitti asiasta poliisille. Hän myönsi syyllistyneensä ampuma-aserikokseen.
– Nuorempana kävimme kavereiden kanssa ampumaradoilla ampumassa. Myös omat lapseni ovat saaneet valvotusti ampua, ja heille on opetettu, miten asetta saa ja pitää käsitellä. Kaikki lapsenlapseni, jotka ovat halunneet, ovat saaneet valvotusti käsitellä asetta ja ampua ilmakiväärillä sekä kokeilla tätä oikeaa asetta, isoisä selitti kuulusteluissa suhteestaan aseisiin.
– Kyse ei ole ollut vain ampumisen oppimisesta, vaan myös siitä, että asetta käsitellessä ymmärtäisi sen vaarallisuuden. Ettei pelätä, vaan kunnioitetaan.

Asekaapin avainta säilytettiin piirongin laatikossa. Kuva: Poliisi
Poika oli laatinut ennen ampumista 15 nimen tappolistan luokkansa oppilaista. Ampuja kertoi kuulusteluissa, että hänen aikomuksenaan oli ampua useita henkilöitä, jotka hän oli nimennyt listassa ”syrjijöiksi ja nimittelijöiksi”.
Poliisin mukaan uhreiksi joutuneet oppilaat eivät olleet kuitenkaan kiusanneet ampujaa.
Poliisi kysyi isoisältä kuulusteluissa, miksi tämä ei tarkistanut, että ase oli viety kaappiin takaisin.
– En tarkistanut, koska minulla oli selkeä käsitys, että kaikki on kunnossa. Ei ollut mitään viitteitä, että olisi pitänyt epäillä mitään.
Poliisi tutki kouluampumista murhana ja kahtena murhan yrityksenä. Tutkinta valmistui lokakuussa 2024. Poika oli teon hetkellä alle 15-vuotias, joten hänen osaltaan asia ei edennyt oikeuteen rikosasiana.