Sään ääri-ilmiöt kuormittavat terveyttä. Kuva: kimmo Taskinen
Suomen ensimmäinen katastrofilääketieteen dosentti, lääketieteen tohtori Niilo Ryti, varoittaa Ylen haastattelussa merkittävästä puutteesta suomalaisessa terveydenhuollossa.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Sairaaloiden klinikoilla ei tunnisteta riittävän hyvin sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia sairauksia, Ryti kertoo Ylellä.
Rytin mukaan noin yhdeksän prosenttia kaikista maailman kuolemista liittyy tutkimusten mukaan ulkolämpötilaan. Helteet aiheuttavat Euroopassa kymmeniä tuhansia kuolemia vuosittain. Myös kylmiin lämpötiloihin liittyvä kuolleisuus pysyy globaalisti korkeana.
Yle raportoi, että Ryti nimitettiin Oulun yliopiston katastrofilääketieteen dosentiksi, ja dosentuuri keskittyy erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin terveysuhkiin.
Ilta-Sanomat kertoi viime vuonna voimakkaan helteen vaaroista terveydelle.
Lämpöuupumus ilmenee heikotuksena, voimakkaana janona sekä päänsärkynä. Lievimmät muodot helpottavat, kun henkilö juo lisää vettä ja siirtyy viileään ympäristöön lepäämään.
Tärkeä tekijä helteessä selviytymiseen on riittävä veden nauttiminen. Se auttaa elimistön lämmönsäätelyä toimimaan normaalisti.
Yleislääkäri Emilia Lagus kertoi puolestaan Terveystalon tiedotteessa, että hikoilun loppuminen ja kuiva iho ovat merkkejä jo vakavammasta nestehukasta.
– Päähän porottava aurinko voi aiheuttaa myös auringonpistoksen, joka ilmenee päänsärkynä, ärtymyksenä ja huimauksena, Lagus totesi.
