Lähihoitajia vuosikymmeniä opettanut nainen: Ammatillinen koulutus on mennyt ”ihan onnettomaksi”

Videolla kerrotaan siitä, miten ammattikoulujen vähentynyt lähiopetus näkyy työelämässä. Video vuodelta 2025.

Stadin ammattiopistossa opettanut nainen kokee, että vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformi heikensi opetusta.

Hänen mukaansa lähiopetusta on vähennetty ja opiskelijoiden motivaatio sekä vastuunotto ovat laskeneet.

Opettaja ihmettelee myös sitä, että kaikista opiskelijoista pyritään tekemään kelpoisia korkeakouluopintoihin.

Vuodesta 1993 aina 2020-luvun taitteeseen lähihoitajaopiskelijoita opettanut eläkeläisnainen on seurannut aktiivisesti uutisointia ammatilliseen koulutukseen liittyen.

Hän on huolissaan siitä, millaisin valmiuksin opiskelijat nykyisin aloittavat ammatilliset opinnot ja niistä valmistuvat ja millainen kuva nuorilla on käytännön työstä.

Hän kokee, että suunta huonompaan alkoi aikanaan ammatillisen koulutuksen reformista, joka tuli voimaan vuoden 2018 alusta.

– Opetus on mennyt villiksi, ihan onnettomaksi kerta kaikkiaan, eläköitynyt opettaja kertoo.

Niin sanottu amisreformi uudisti laajasti ammatilliseen koulutukseen liittyvää lainsäädäntöä.

Reformin tarkoituksena oli Valtioneuvoston mukaan uudistaa koulutusta niin, että se pystyisi vastamaan entistä nopeammin työelämän muutoksiin. Keskiössä ovat olleet muun muassa yksilöllisemmät opinnot. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista on haluttu lisätä. Lisäksi rahoitusta uudistettiin pyrkimyksenä vähentää opintojen keskeyttämistä.

Opettajan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa, mutta hän esiintyy jutussa nimettömästi.

Haastateltavan mielestä monet ongelmat ovat saaneet alkunsa siitä, että tuntimääriä on vähennetty erityisesti lähiopetuksesta ja vastuuta on siirretty entistä enemmän työpaikoille. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Vuosien saatossa opettaja huomasi myös sen, miten opiskelijoiden into ja aktiivisuus ottaa vastuuta omista opinnoistaan tuntuivat laskevan.

– Tullaan luokkaan ilman opiskeluvälineitä, kuten kynää ja kumia, oletetaan vain, että opettajalla on.

Eläköityneen opettajan mukaan opiskelijoiden into kysyä ja selvittää itse asioita väheni koko ajan.

Joukossa oli toki myös motivoituneita ja ahkeria opiskelijoita, jotka olivat hekin kummissaan:

– Opiskelijat ihmettelivät opettajalle, että ihan oikeasti, tuleeko näistäkin hoitajia.

Joillakin ammattikoululaisilla oli epärealistinen kuva siitä, mitä lähihoitajan työ todellisuudessa on.

– Moni sairaanhoitoon ja huolenpitoon suuntautunut opiskelija kertoi haluavansa töihin erikoissairaanhoitoon eikä missään nimessä vanhustenhoitoon, nainen kertoo.

Hän muistuttaa siitä, että valtaosa sairaaloiden vuodeosastoilla hoidettavista potilaista on juurikin vanhuksia. Nuoret ja hyväkuntoisemmat pyritään hoitamaan monesti poliklinikoilla ja päiväkirurgiassa.

Eläköityneen opettajan kokemusten mukaan moni hänen opiskelijoistaan ei olisi halunnut tehdä työtä vanhusten parissa. Kuva: Colourbox

Stadin ammattiopistossa opettanut nainen törmäsi urallaan siihen, että osalle maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista koulu oli vain välivaihe, eikä suunnitelmissa ollut tehdä sen suuremmin uraa.

– Pyrkimys oli päästä mahdollisimman pian naimisiin, ja naisen ura ei ollut perheelle merkittävä asia. Uskon, että taustalla on paljon kulttuurisia sidoksia ja pidetään enemmän kiinni siitä, mikä on soveliasta.

Eläkkeellä oleva opettaja on sitä mieltä, että nämä nuoret naiset ja miehet tarvitsisivat perheiltään tukea ammattiin opiskellessaan.

– Perheiltä voisi toivoa enemmän kannustusta siihen, että naisillakin voi olla työura ja silti saada perhe. Suomessa se on mahdollista.

Pitkän uran niin opettajana kuin hoitotyössä tehneeltä naiselta riittää myös empatiaa nuorille hoitajille.

– On ymmärrettävää, että nuorten vuorovaikutustaidot eivät ole vielä valmiit ja on arkuutta ja pelkoa mennä lähelle ihmistä.

Hän painottaakin sitä, miten paljon tarvitaan erilaisia sosiaalisia taitoja ja yhteistä kieltä, kun puhutaan esimerkiksi muistisairaiden kanssa työskentelystä.

– Nykyään tosin tuntuu olevan vallalla käsitys, että kuka vain kadulta kelpaa vanhuksia hoitamaan, hän lataa lopuksi.

Nykyisessä ammatillisessa koulutuksessa haastateltavaa ihmetyttää erityisesti se, että kaikkien pitäisi opintojen päätteeksi olla kelpoisia korkeakouluopintoihin. Kuva: Mika Ranta / HS

Pitkään Stadin ammattiopistossa opettanut nainen pitää hyvänä asiana sitä, että koululla oli tarjota monenlaista tukea opiskelijoille. Esimerkiksi erityisopettajien apua on saatavilla.

– Monesti vain on niin, että varatut ajat jäävät käyttämättä ja opinnot hidastuvat opiskelijoistaan itsestään johtuen.

Nainen uskoo, että tähän syynä on osittain se, että opintoihin tullaan pakosta oppivelvollisuuden vuoksi. Hän uskoo, että jos jo koulupolun alussa on saatu kunnon valmiudet, voisi toinen aste sujua helpommin.