Juristeille soitetaan usein huonosti hoidetusta loppusiivouksesta. Lievimmillään vuokralaisella ja vuokranantajalla on vain vähän erilainen siisteyskäsitys. Kuva: Aleksi Jalava / IS, Emilia Kangasluoma
Useimmat ovat kuulleet tämän vuokra-asumisen nyrkkisäännön muodossa tai toisessa: vuokralainen ei vastaa asunnon normaalista kulumisesta.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Mikä kuluminen on normaalia ja mikä epänormaalia, ja kuka senkin määrittää? Vuokranantajat kysyvät näitä kysymyksiä juristeilta tämän tästä.
– Loppusiivoukseen ja vuokralaisen aiheuttamiin vahinkoihin liittyvät kysymykset näkyvät neuvonnassa joka viikko, ellei päivittäin, kertoo Suomen Vuokranantajat ry:n juristi Mona Haataja.
Useimmiten yhteydenoton syy on huonosti hoidettu loppusiivous. Haataja kertoo, että lievimmissä tapauksissa asuntoa on siivottu, mutta vuokranantajalla ja vuokralaisella on erilainen siisteyskäsitys. Vakavammissa tapauksissa asunto on siivoton ja sitä on lisäksi myös tuhottu.
– Isoimmissa vahingoissa kämppä on pistetty oikeasti remonttiin. Kiinteitä kalusteita on revitty seinistä ja hakattu puukolla reikiä seiniin ja oviin, Haataja kertoo.
Loppusiivous ja vuokralaisten aiheuttamat vahingot herättävät vuokranantajissa paljon kysymyksiä. Kuva: Emilia Kangasluoma
Korvausvastuun nyrkkisääntö kuulostaa sinänsä yksinkertaiselta: vuokralainen korvaa tahallisesti tai huolimattomuudellaan aiheuttamansa vahingot. Normaaleista asumisen jäljistä ei saa laskuttaa.
Tämä on helppo määritellä tilanteissa, joissa asunnossa on esimerkiksi tupakoitu kiellon vastaisesti sisällä. Pienempien vahinkojen osalta rajanveto voi olla yllättävän vaikeaa. Haataja kertoo, että moni vuokranantaja kääntyy näissä tilanteissa jo ennakolta mielellään juristin puoleen.
Rajanveto on joskus vaikeaa myös juristeille. Esimerkiksi lattiaan tulleista jäljistä on joskus vaikea sanoa, kenen piikkiin ne menevät.
– Vaikka työtuoli on ollut huoneessa ja lattialla on ollut kiviä tai hiekkaa ja siitä on pinnoite mennyt laajalla alueella piloille.
Haataja muistuttaa, että pienenkin näköinen vika voi olla yllättävän kallis korjata. – Jos parkettiin tulee pienelle alueelle vesivahinko, jota ei saa paikallisesti korjattua, sen koko tilan lattia pitää vaihtaa. Silloin puhutaankin jo tuhansista. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Toisinaan ratkotaan myös kysymyksiä siitä, oliko juuri nykyinen vuokralainen vastuussa vahingosta. Todistustaakka on tässä tapauksessa vuokranantajalla.
– Huoneiston kunnon dokumentointi on hyvin tärkeää. Vuokranantajan pitää näyttää huoneistolle aiheutunut vahinko sekä sen määrä.
Huoneiston kunto kannattaa tarkastaa ja dokumentoida aina vuokralaisen vaihtuessa. Näin vältetään varmimmin näyttöongelmat.
Haatajan mukaan heille ei tule juurikaan tapauksia, joissa vuokranantajan siisteyskäsitys on liiallisen tiukka. Toisinaan tiukin käsitys on asunnon uudella vuokralaisella.
– Toisinaan tulee yhteydenottoja, että edellinen vuokralainen on lähtenyt ja tehnyt loppusiivouksen, minkä vuokranantaja on hyväksynytkin. Sitten tulee uusi vuokralainen, joka vaatii vuokrasta alennusta, koska asunto on hänestä sotkuinen.
Näissä tapauksissa todistustaakka on vuokralaisella. Jos hän on ehtinyt jo siivota omin päin, siivottomuutta on vaikea todistaa.
– Osapuolten kannattaa yrittää sopia asia keskenään, Haataja neuvoo.
Juristi Mona Haataja kertoo, että vuokranantajat ottavat heihin usein yhteyttä vuokralaisen jättämistä jäljistä. – Rajanvetoa pyydetään tekemään. Vuokranantajat ovat monesti varovaisia siinä. Halutaan varmuutta ennen kuin uskalletaan vaatia vuokralaiselta korvausta vahingoista. Kuva: Emilia Kangasluoma
Asia ei puhuta vain yksityisellä puolella. Helsingin kaupungin asunnot Oy eli Heka tarkistaa noin 7 000 loppusiivousta vuodessa. Isännöintijohtaja Pekka Pirinen kertoo, että valtaosa jättää asunnon hyvään kuntoon. Hekalla on 55 000 asuntoa.
– Se on loppujen lopuksi marginaalinen osuus, jota laskutamme. Laskutamme, jos on selkeästi huolimattomuutta tai tuottamuksellisuutta. Asunnon ikääntymisestä aiheutuneesta kulumisesta emme laskuta.
Pirisen tuntuma on, että poismuuton jälkeisten laskujen määrä on kuitenkin hiukan noussut viime vuosina.
– Asumiseen liittyvät haasteet ovat moninaistuneet, mikä voi osaltaan näkyä myös poismuuttotarkastuksissa. Muutos ei kuitenkaan ole ollut merkittävä.
Asunnot tarkistetaan aina poismuuton jälkeen. Tyypillisiä laskutuksen syitä ovat puutteellinen tai tekemättä jäänyt loppusiivous, asuntoon jätetty ylimääräinen irtaimisto tai asuntoon kuuluva rikottu irtaimisto.
Esimerkiksi reikäisistä väliovista ja haljenneista lavuaareista lähetetään toisinaan laskuja. Myös lukkoja vaihdetaan jonkin verran puuttuvien avainten takia. Pirinen kertoo, että asukaslaskut ovat yleensä maltillisia.
Hekan hinnaston mukaan välioven vaihto maksaa 150 euroa, lavuaarin vaihto 300 euroa ja yksiön kevyt ylläpitosiivous 250 euroa. Pienen irtaimiston poisvienti varastosta tai asunnosta maksaa puolestaan 100 euroa.
– Yleisimpiä ongelmia on, että jätetään pinnat pyyhkimättä ja liesi pesemättä. Ihan perusjuttuja. Isommat siivoukset liittyvät yleensä elämänhallinnan ongelmiin ja ne ovat harvinaisempia.
