DF File Photo.
Tilastokeskuksen mukaan Suomeen muutti yhteensä 51 121 maahanmuuttajaa vuonna 2025, mikä on noin 12 800 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Suomesta muuttaneiden määrä nousi hieman edellisvuosista, ollen 19 888 vuonna 2025.
Tämän seurauksena nettomuutto laski edellisvuodesta, ollen 31 233 vuonna 2025.
Uusimaa, Pirkanmaa ja Lounais-Suomi saivat eniten muuttovoittoa muualta Suomesta vuonna 2025.
Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Etelä-Karjala kärsivät suurimmasta muuttotappiosta.
Kuntien välistä muuttoa tarkasteltaessa Helsinki sai suurimman muuttovoiton, kun taas Lappeenranta koki suurimman muuttotappion vuonna 2025.
Jo tammikuussa ennakkotilastot kertoivat, että Suomeen saapui yhteensä 50 060 maahanmuuttajaa vuonna 2025, mikä on 13 905 vähemmän kuin edellisvuonna.
Neljä puolueen hallitus, jota johtaa konservatiivinen Kansallinen Kokoomus, on toteuttanut erilaisia aloitteita maahanmuuttajien integraatiokäytäntöjen tiukentamiseksi.
Tämän kuun alussa hallitus teki uuden aloitteen tiukentaakseen kriteereitä Suomen kansalaisuuden hankkimiselle.
17. joulukuuta 2025 voimaan astui uusi laki, joka tiukensi vaatimuksia Suomen kansalaisuuden saamiseksi.
15. lokakuuta 2025 eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen kansalaisuuslain muuttamiseksi, mikä tiukensi edelleen kriteereitä Suomen kansalaisuudelle.
Aikaisemmin, heinäkuussa 2024, eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen lainsäädännön muutoksista, jotka pidentävät Suomen kansalaisuuden saamisen edellyttämää oleskeluaikaa viiteen vuodesta kahdeksaan vuoteen.
16. kesäkuuta 2023 hallituspuolueiden johtajat julkistivat ohjelman, joka sisälsi tiukempia maahanmuutto-, oleskelu- ja kansalaisuuslakeja.
Hallitus tiukensi maahanmuuttopolitiikkaa huolimatta eri ryhmien voimakkaista vastalauseista.
Erityisiä mielenosoituksia
järjestettiin Helsingissä 27. kesäkuuta
, 2023 ja
18. kesäkuuta 2023, vastustamaan hallituksen toteuttamaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Useita satoja ihmisiä osallistui mielenosoituksiin Helsingissä elokuussa 2023 vastustaen tätä toimenpidettä.
